Tekoäly tulee Mäntsälän kouluihin hallitusti

Tekoäly on jo osa lasten ja aikuisten arkea – mutta mitä sen hyödyntäminen perusopetuksen kouluissa tarkoittaa käytännössä? Mäntsälässä tekoälyä otetaan opetukseen avuksi vaiheittain, turvallisesti ja opettajien ohjauksessa. Tavoitteena ei ole korvata omaa ajattelua, vaan vahvistaa oppimista ja vapauttaa opettajille enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen.

Tekoäly on tullut nopeasti osaksi työtä, vapaa-aikaa ja tiedonhakua. Siksi myös koulussa on tärkeää oppia ymmärtämään, mitä tekoäly tekee ja milloin siihen voi luottaa. Mäntsälän kunnan opetuspäällikkö Marko Lipponen vertaa muutosta internetin tuloon ja yleistymiseen: tekoäly ei ole ohimenevä ilmiö, vaan siitä on tulossa pysyvä osa yhteiskuntaa.

– Nyt on oikea hetki opetella tunnistamaan tekoälyn hyödyt ja haitat. Kun hallitsemme tämän, pystymme myös arvioimaan, mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei, Lipponen sanoo.

Oiva aika käytön laajentamiselle 

Marko Lipposen mukaan tekoälypalvelut ovat tässä kohtaa jo kehittyneet tasolle, jossa niistä voi olla aitoa hyötyä opetuksen suunnittelussa ja oppimisen tukemisessa. Samalla tietosuojaan, tietoturvaan ja tekoälyn vastuulliseen käyttöön on saatu aiempaa selkeämpiä ratkaisuja ja valtakunnallista ohjausta.

Kunta on ottanut käyttöön laajempia, opetukseen tarkoitettuja Google-palvelujen lisenssejä. Käytännössä tämä tarkoittaa perustyökalua hallitumpaa toimintaympäristöä, jossa tekoälyominaisuudet liittyvät koulussa jo ennestään käytössä oleviin palveluihin.

Ratkaisussa on painotettu sitä, että koulun tietoja tulee käsitellä turvallisemmin kuin avoimissa, kuluttajille tarkoitetuissa tekoälypalveluissa. Käyttöönottoa on valmisteltu jo runsas vuosi ja tämän lukuvuoden alusta opettajat ovat perehtyneet asiaan syvemmin. Tekoälykoulutuksiin käytetään merkittävä osuus opettajille lukuvuoden aikana suunnatusta koulutuksesta.

Syväsukellus tekoälyn mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin 

Opettajien koulutus alkoi tekoälyn perusteista, käyttötarkoituksista ja vastuullisuudesta. Sen jälkeen on siirrytty käytännön harjoitteluun omissa ryhmissä: luokanopettajat, aineenopettajat ja erityisopettajat tarkastelevat työkalua oman työnsä tarpeista käsin.

Tekoälytyökalujen vastaanotto on ollut opettajien keskuudessa myönteistä. Koulutuksissa on syntynyt nopeasti oivalluksia siitä, mitä tekoäly voi tehdä opettajan puolesta ja missä opettajan oma pedagoginen arviointi on edelleen välttämätöntä. Myös tekoälyn virheisiin, kriittiseen tiedonarviointiin ja ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty huomiota.

Ympäristönäkökulma onkin tärkeä; tekoälypalvelut kuluttavat runsaasti energiaa ja vettä, joten niitä ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kaikkeen tai vain huvin vuoksi. Koulussa on tärkeää oppia pohtimaan, milloin tekoälystä on tehtävään todellista hyötyä ja milloin asia selviää esimerkiksi tavallisella hakukonehaulla tai omin voimin.

– Tekoälyn käytössä pitäisi näkyä sama harkinta kuin muussakin kuluttamisessa: käytetään sitä silloin, kun se tuo aidosti lisäarvoa. Ympäristövaikutusten ymmärtäminen kuuluu tekoälylukutaitoon siinä missä lähdekritiikki, tietosuoja ja eettiset pelisäännötkin, Lipponen painottaa.

Yksi tehtävä – sopiva haaste jokaiselle oppijalle 

Lipponen näkee tekoälyn hyvänä renkinä, jota ei saa päästää isännän rooliin. AI-apuri voi auttaa ideoimaan, muokkaamaan materiaaleja ja keventämään rutiineja, mutta se ei korvaa luovuutta, eettistä ja kriittistä ajattelua tai kykyä tulkita ja arvottaa asioita. Ja ihmisten välistä vuorovaikutusta se ei korvaa ikinä.

Yksi lupaavimmista tekoälyn hyödyntämisen tavoista on opetuksen eriyttäminen. Opettaja voi antaa tekoälylle tuntisuunnitelman tai tehtävän ja pyytää sitä muokkaamaan tästä helpomman tai vaativamman version. Tehtävän kieltä voidaan myös tekoälyn avulla selkeyttää oppilaalle, jonka suomen kielen taito on vielä kehittymässä.

– Parhaimmillaan tekoäly tekee osan aikaa vievästä valmistelutyöstä. Silloin opettajalle jää enemmän aikaa varsinaiseen pedagogiseen työhön, oppilaan ohjaamiseen ja kohtaamiseen, Lipponen kuvaa.
Tekoälyn tuottama materiaali ei koskaan siirry sellaisenaan opetukseen. Opettaja asettaa tavoitteen, arvioi sisällön oikeellisuuden ja soveltuvuuden sekä vastaa pedagogisista ratkaisuista.

Tekoäly ei saa korvata inhimillistä ajattelua

Pohdimme myös sitä, mikä säilyy muuttumattomana, vaikka tekoäly kehittyy?
Selvää on, että tekoäly ei korvaa inhimillistä ulottuvuutta ja aitoa kohtaamista. Tai luovuutta, joka syntyy kokemuksista, uteliaisuudesta, vuorovaikutuksesta ja rohkeudesta ajatella ja tehdä toisin. Koulussa oppiminen on paljon muutakin kuin oikeiden vastausten tuottamista: se on yhdessä ihmettelyä, kysymistä, erehtymistä, oivaltamista ja nähdyksi tulemista.

– Suurin riski on, että alamme ulkoistaa omaa ajatteluamme tekoälylle. Siksi tehtäviä ja opetusta pitää kehittää siten, että oppilas todella oppii, vaikka tekoäly olisi työskentelyssä mukana, Lipponen korostaa.

Tekoälyn aikakaudella koulun perustehtävä ei siis katoa. Lapset tarvitsevat edelleen lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen, keskustelun ja tiedon arvioinnin taitoja. Uutta on se, että niiden rinnalle kasvaa tekoälylukutaito: kyky käyttää työkalua tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja omaa ajattelua vahvistaen.

Tekoälyn käyttö tulee edelleen lisääntymään myös koulumaailmassa sekä opettajien että oppilaiden työssä. Opettajille se voi tarjota lisää tukea suunnitteluun, materiaalien muokkaamiseen ja eriyttämiseen. Oppilaille se voi muodostua yhdeksi oppimisen välineeksi muiden joukossa – mutta vain, jos tekoälyn käytön tavoitteet ovat selkeät ja pelisäännöt yhteiset.

– Ratkaisevaa on huolehtia siitä, että ihminen tietää, mitä hän tekoälyltä haluaa. Opettajan asiantuntemus ja oppilaan oma ajattelu pysyvät kaiken lähtökohtana, Lipponen kiteyttää.

Teksti: Jaana Jetzinger. Haastateltavana opetuspäällikkö Marko Lipponen. / Mäntsälän kunta

Näin tekoäly jalkautuu perusopetuksessa osaksi oppimista: 

• oppilaat eivät käytä tekoälyä vapaasti koulun laitteilla, vaan käyttö tapahtuu aina opettajan johdolla
• tekoälyä aletaan ottaa vähitellen käyttöön 4., 5. ja 6. luokilla ennen kaikkea lapsen kehitystaso huomioiden
• aluksi tärkeintä ei ole työkalun tekninen hallinta, vaan eettisen ajattelun, yhteisten pelisääntöjen ja medialukutaidon harjoittelu
• oppilaat opettelevat tarkistamaan tietoa, tunnistamaan virheitä ja vinoumia, suojaamaan omia tietojaan sekä kertomaan avoimesti, milloin tekoälyä on hyödynnetty
• käyttöä laajennetaan vaiheittain sitä mukaa, kun oppilaiden valmiudet ja opettajien mahdollisuudet ohjata työskentelyä vahvistuvat. Lukiossa tekoälyä hyödynnetään jo laajemmin.