Mistä johtuu kirjaston käytön suotuisa kehitys?

Kun lainausmäärät kasvavat, kirjastokäynnit lisääntyvät ja yhä useampi lapsi löytää kirjan äärelle, on lupa iloita. Samalla herää tärkeä kysymys: mistä hyvä kehitys oikeastaan syntyy? Lukemisen äärelle vie monia polkuja, toteaa kirjastopalvelujohtaja Anu Järvi kirjoituksessaan.

Mäntsälän kirjastossa lukemista, lukutaitoa ja lukuintoa on edistetty määrätietoisesti jo pitkään – yhdessä lasten, nuorten, perheiden, koulujen ja monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Viimeisten 15 vuoden aikana olemme toteuttaneet eri-ikäisille kuntalaisille useita hankkeita, joissa vahvin painotus on ollut lapsissa ja nuorissa. Tulokset eivät synny yhdestä toimenpiteestä, vaan vuosien työstä, yhteistyöstä ja toimintaympäristön muutoksista.

Monenlaisia polkuja lukemisen äärelle

Vuosina 2013–2014 Kirkes-kirjastojen Vanhemmat lukemaan lapsille -hanke vahvisti perheiden lukukulttuuria ja varhaista yhdessä lukemista. Nuorten lukupiiri -hanke (2014) tarjosi puolestaan yläkouluikäisille mahdollisuuden keskustella kirjoista, kirjoittaa arvioita ja kokea lukeminen yhteisöllisesti. Kotiseutukokoelmien digitointihankkeen (2015) myötä saatiin verkkoon tutkittavaksi ja luettavaksi valikoima Mäntsälä-aiheista historiatietoa (linkki uudelle sivulle).

Vuonna 2020 alkanut Kerro mulle -hanke vahvisti kaikkien koululaisten lukemisen ja itseilmaisun kulttuuria. Korona muutti suunnitelmia, mutta ei yhteistä tavoitetta: toteutus siirtyi virtuaaliseksi kirjailijatapahtumasarjaksi, jossa Siri Kolu ja Salla Simukka tukivat oppilaiden lukemista ja kirjoittamista. Vuonna 2021 toteutettiin Lempikirja-kilpailu ja Kirsti Mannisen lukukummikiertue. Vuosina 2021–2024 Mäntsälä oli mukana Porvoon vetämässä Lukuliikettä kuntiin! / Lukeva kunta -verkostohankkeessa, josta muodostui myöhemmin Kuntien lukevat yhteisöt -verkosto. Nyt yhteinen työ jatkuu opetusvetoisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on kunnan yhteinen lukutaito-ohjelma.

Pitkäjänteinen työ näkyy arjessa

Kaikki tärkeä ei kuitenkaan synny hankkeissa. Moni tuttu ja lämmin kohtaaminen on ollut osa kirjaston arkea jo vuosikymmenten ajan. Satuhetket ja kirjastoautotoiminta alkoivat Mäntsälässä jo 1970-luvulla. Kouluyhteistyötä on ohjannut yli 10 vuoden ajan suunnitelma, joka liitettiin koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaan vuonna 2019. Varhaiskasvatuksen vastaava suunnitelma valmistui vuonna 2024. Vuodesta 2018 ryhmä- ja opastuskäyntien määrä on kasvanut 45 %.

Myös moni 2010-luvulla alkanut toiminta on kulkenut mukanamme lähes tauotta näihin päiviin. Lukukoiratoiminta käynnistyi vuonna 2013, samoin digicafe ja digineuvonta. Digituen yhteys lukutaitoon korostuu jatkuvasti, sillä se tukee yhteiskunnallista osallistumista ja arjessa pärjäämistä, eli juuri niitä taitoja, joita me kaikki tarvitsemme.

Saako kirjasto sanoa onnistuneensa?

Kirjaston kävijä- ja lainausluvut ovat kasvaneet jo 10 vuoden ajan, vaikka korona aiheutti muutamaksi vuodeksi notkahduksen. Erityisesti lastenaineiston lainaus on kasvanut. Hyviä kehityslukuja esitellessäni olen muutaman kerran kuullut kysymyksen: tiedämmekö, mistä hyvät luvut johtuvat? Mihin ne perustuvat? Kysymys on tärkeä. Saako kirjasto sanoa onnistuneensa, vaikka emme voi aukottomasti todistaa, mikä toimenpide vaikutti mihinkin?

Itse ajattelen, että saa, mutta samalla tiedostan, että moni muukin asia vaikuttaa kirjaston käyttöaktiivisuuteen. Kirjastotyössä vaikutus syntyy usein kasautuen, hitaasti ja monen toimijan yhteistyönä. Se kasvaa kohtaaminen ja lukukokemus kerrallaan. Silloin on mahdotonta nimetä ja mitata vain muutamia lähimenneisyydessä tehtyjä toimenpiteitä. Hyvät luvut eivät ehkä kerro tarkasti, mikä yksittäinen teko sai kehityksen aikaan, mutta ne kertovat pitkäjänteisen työn suunnasta ja siitä, että jotain hyvää on yhdessä saatu liikkeelle.

Kaikkein tärkein näkyy ihmisten arjessa

Lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys, ja lukeminen kilpailee monien muiden ajanviettotapojen kanssa. Lukemisen merkitystä ovat viime vuosina vahvistaneet yleinen keskustelu ja uutisointi lukutaidosta, valtakunnalliset ohjelmat ja nostot, koulujen paikalliset lukuvuositeemat sekä opetusvetoiset lukutaitohankkeet. Myös maailman tilanne ja arjessa selviytymisen suhdanteet vaikuttavat siihen, miten tärkeäksi lukutaito koetaan.

Kaikkea arvokasta ei voi mitata täsmällisesti: lukemaan rohkaistua lasta, uuden kirjan löytänyttä nuorta, perheen yhteistä iltasatuhetkeä tai opettajan kanssa syntynyttä yhteistyötä. Monet polut vievät lukemisen äärelle.

Anu Järvi, kirjastopalvelujohtaja, Mäntsälän kunta

Kuva: Mäntsälän kunnankirjaston ja lukutaitohankkeen lukukoirahahmo, joka tulee näkymään erilaisissa kunnan tuottamissa lukemisiin liittyvissä kampanjoissa ja aineistoissa. Lukukoiran kuva: Fiona Jetzinger. Kuvan käsittely; Mäntsälän kunta, viestintäpalvelut.