Mikä on sinun suhteesi nuorisotyöhön?

Viikolla 41 eli 10.-16.10.2022 vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka suojelijana toimii tänä vuonna Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Nuoruus on merkittävä elämänvaihe, jonka aikana nuorilla on tehtävänään suuria päätöksiä, joilla saattaa olla kauaskantoisiakin seurauksia heidän omilla elämänpoluillaan.

Erityisesti nyt koronan jälkeisenä aikana, kun parin vuoden ajan erilaiset rajoitteet ovat estäneet nuoria elämästä nuoruuttaan täysillä, kaipaavat monet nuoret aiempaa enemmän tukea oman itsensä ja tulevaisuudensuunnan löytämiseksi. Pitkään kestänyt pandemia on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen sekä eriyttänyt nuoria toisistaan. Tänä vuonna nuorisotyön viikon teemana onkin nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen. Myös Mäntsälän kunnan nuorisopalveluissa on päästy palaamaan normaaliin arkeen, jossa kokoontumiset, yhdessä hengailu ja ajanvietto sekä erilaiset tapahtumat ovat jälleen osa nuorille suunnattua toimintaamme.

Mitä sinä muistat omasta nuoruudestasi, minkälainen elämänvaihe nuoruus sinulle oli? Kävitkö nuorisotilalla, harrastitko paljon eri lajeja vai vietitkö laatuaikaa parhaan ystäväsi kanssa? Autoitko kotona vanhempia kotitöissä vai kapinoitko heitä vastaan? Olitko epävarma itsestäsi tai tulevaisuudestasi, vai oliko oman elämänsuunnan löytäminen helppoa? Mistä haaveilit nuorena ja mihin suhtauduit intohimoisesti? Näitä samoja teemoja pohtivat myös tämän päivän nuoret, joiden käsissä meidän kaikkien tulevaisuutemme on.

Nuorisolain (1285/2016 3 §) mukaan nuorisopalveluiden piiriin kuuluvat kaikki alle 29-vuotiaat ja nuorisotyön tehtäväksi on määritelty nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Juuri tätä nuorisotyö parhaimmillaan on; nuorten kanssa elämistä, ilojen, surujen ja ajatusten jakoa sekä yhdessä tekemistä. Monesti parhaimmat hetket ovat sellaisia, joissa nuori ylittää itsensä, oppii uusia asioita itsestään tai uskaltautuu kokeilemaan jotain uutta.

Me nuorisotyötä tekevät koemme monesti olevamme suorastaan etuoikeutetussa asemassa, kun saamme seurata niin monen nuoren kasvua ja kehitystä. Nuorisotyössä saamme olla aitiopaikalla tukemassa ja kulkemassa rinnalla toisinaan jopa vuosien ajan, kun varhaisnuori kasvaa murrosikäiseksi ja lopulta selviää murrosiän tuomista kuohuista kohti aikuisuutta. Nuorisopalveluiden piirissä työskentelee monenlaisia ammattilaisia monenlaisissa eri tehtävissä, jotta jokaiselle nuorelle löytyisi juuri hänen kannaltaan oikeanlainen tuki.

Vaikka nuorisolaki velvoittaa kunnat tekemään nuorisotyötä, ei nuorten tukeminen ole yksinomaan kunnan tehtävä. Nuorisotyötä tehdään monissa eri järjestöissä, yhdistyksissä, seurakunnassa sekä kouluilla. Nuorista huolehtiminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Jokainen aikuinen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, minkälaisessa ilmapiirissä nuoremme saavat kasvaa ja kehittyä. Hymyilemällä vastaantulevalle varhaisnuorelle tai kysymällä sukulaisnuorelta “mitä kuuluu?” voimme pienillä eleillä osoittaa arvostuksemme nuoria ja nuoruutta kohtaan.

Meistä jokainen on ollut joskus nuori ja suurimmalla osalla nuoruuteen on kuulunut jonkinlaista kipuilua. Kipuilu ja kapinointikin suorastaan kuuluu murrosikään, kun oma identiteetti vasta rakentuu ja olo itsestä on epävarma. Kun kohtaamme kylillä pyörivän teinilauman tai yksinäisen näköisen nuoren, voimme tehdä päätöksen siitä, katsommeko heitä hellästi hyväksyen vai paheksuvasti mulkoillen. Kumpaa olisit omassa nuoruudessasi toivonut osaksesi?

Meidän kaikkien yhteinen tehtävä ja tavoite on huolehtia, että jokainen nuori saa parhaat mahdolliset eväät matkallaan kohti aikuisuutta. Nuoruus koronan, sodan ja ilmastonmuutoksen keskellä ei ole helppoa, joten tehkäämme jokainen parhaamme sen eteen, että tämän päivän nuoret saavat osakseen tukea ja arvostusta. Ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei tulevaisuuden osaajia, innovaatioita tai toimivaa yhteiskuntaa.