Mitä nuoret oikeasti ajattelevat tulevaisuudesta?

Viimeksi muokattu: 19.11.2026

Nuorten tulevaisuususko on viime vuosina noussut huolenaiheeksi. Nuorisobarometri 2025 kertoo, että vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen. Vielä vuonna 2021 osuus oli 39 prosenttia. Myös usko omaan tulevaisuuteen on heikentynyt: vuonna 2024 siihen suhtautui optimistisesti 61 prosenttia nuorista, kun vuonna 2021 osuus oli 80 prosenttia. Nuoria kuormittavat erityisesti maailmanpoliittinen tilanne sekä opiskeluun, työn saamiseen ja työllistymiseen liittyvät paineet.

Lukujen rinnalla on kuitenkin myös toisenlainen näkymä. Vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä 78 prosenttia perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista koki voivansa vaikuttaa siihen, millaiseksi oma tulevaisuus muodostuu. Nuorten tulevaisuuteen liittyy siis samanaikaisesti huolta ja epävarmuutta, mutta myös kokemusta omista mahdollisuuksista vaikuttaa elämän suuntaan.

Nuorista puhuttaessa keskustelu kääntyy usein huoliin. Puhumme mielenterveydestä, ilmastonmuutoksesta, sodista ja maailman epävarmuudesta. Kaikki nämä ovat tärkeitä aiheita, eikä niitä pidä vähätellä. Silti olen viime aikoina pohtinut, kuuluuko nuorten oma ääni keskustelussa riittävästi. Tilastot kertovat meille paljon, mutta ne eivät yksin kerro, millaisista asioista nuorten toivo syntyy, mitä he tulevaisuudelta odottavat ja mihin he itse uskovat voivansa vaikuttaa.

Siksi halusin kysyä opiskelijoiltamme, mitä he itse ajattelevat tulevaisuudesta. Vastauksia lukiessani huomasin hymyileväni monta kertaa. Huolien rinnalla vastauksissa oli paljon toivoa, unelmia ja tavallista elämää koskevia odotuksia.

Nuoret haaveilevat opiskelupaikasta, mielekkäästä työstä, omasta kodista, matkustamisesta, ystävistä ja perheestä. Toiveet ovat samaan aikaan suuria ja hyvin arkisia. Moni ei odota täydellistä elämää, vaan mahdollisuutta rakentaa itselleen hyvä elämä.

Erityisen paljon minua puhuttelivat vastaukset, joissa tulevaisuuden toivo ei rakentunut suurille saavutuksille vaan luottamukselle siihen, että elämä kantaa. Eräs nuori kiteytti tämän kauniisti:

”Tieto siitä, että asiat korjaantuu, vaikka tuntuisikin että asiat on pielessä.”

Näissä sanoissa on jotakin hyvin lohdullista. Tulevaisuuteen ei uskota siksi, että kaikki olisi varmaa tai helppoa. Tulevaisuuteen uskalletaan uskoa siitä huolimatta.

Toki nuorilla on myös huolia. Vastauksissa toistuivat sodat, ilmastonmuutos, talouden epävarmuus ja kysymys siitä, löytyykö tulevaisuudessa opiskelupaikka tai työ. Nämä ovat samoja asioita, joita moni aikuinenkin pohtii.

Yksi kiinnostavimmista teemoista oli tekoäly. Usein sanotaan, että nuoret ottavat uudet teknologiat vastaan innokkaasti ja huolettomasti. Vastauksista välittyi kuitenkin paljon harkitsevampi suhtautuminen.

Moni näki tekoälyn mahdollisuudet mutta samalla myös sen riskit:

”Se on hyvä asia vahvistamaan opiskelua ja työelämää, mutta se ei saa korvata ihmisen aivoja.”

Toinen nuori kirjoitti:

”Harmillista on, että monet jättävät oman ajattelunsa tekoälylle.”

Nämä vastaukset jäivät mieleeni. Nuoret ymmärtävät hyvin, että tulevaisuuden työelämä tulee olemaan erilainen kuin nykyinen. Silti he tunnistavat myös sen, että joitakin asioita ei voi ulkoistaa koneille.

Kun kysyin, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, vastauksissa korostuivat vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky, luovuus, empatia, kriittinen ajattelu ja oma-aloitteisuus.

Yksi nuori kiteytti asian hienosti:

”Sosiaaliset taidot ja aito ihmisten välinen kanssakäyminen tulee olemaan merkityksellisempää kuin koskaan ennen.”

Ehkä juuri siinä on jotakin olennaista. Vaikka maailma muuttuu ja teknologia kehittyy vauhdilla, ihmisyys ei ole katoamassa mihinkään. Tulevaisuudessakin tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat ajatella, tehdä yhteistyötä, kuunnella ja välittää toisistaan.

Kyselyn lopuksi pyysin nuoria kirjoittamaan viestin tulevaisuuden itselleen. Monissa vastauksissa oli enemmän viisautta kuin monessa aikuisille suunnatussa elämänohjeessa.

Yksi niistä jäi erityisesti mieleeni:

”Usko ja luota tulevaan, kaikki järjestyy”

Ehkä siinä on viesti meille aikuisillekin. Nuoret näkevät ympärillään paljon epävarmuutta, mutta heissä on myös valtavasti toivoa, rohkeutta ja uskoa tulevaan. Kun heidän kanssaan keskustelee, huomaa nopeasti, että tulevaisuus ei näyttäydy heille vain ongelmina. Se näyttäytyy myös mahdollisuuksina.

Ja juuri siksi uskon, että tulevaisuus on hyvissä käsissä.

Henna Komi, lukion rehtori