Kaavoitus

Mitä on kaavoitus?

Maankäyttöä ja rakentamista säädellään kaavoituksella. Kaavoitukseen liittyy paljon monenlaista ja monialaista suunnittelua. Kaavoituksella pyritään säilyttämään olemassa oleva, hyvä nykytilanne. Toisaalta kaavoituksella pyritään edistämään ja ohjaamaan kehitystä tavoiteltuun suuntaan. Luonteenomaista kaavoitukselle on erilaisten näkemysten ja arvojen yhteensovittaminen.

Maankäytön suunnittelua säätelee pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslaki on asettanut maankäytön ja rakentamisen yleisiksi tavoitteiksi hyvän elinympäristön edellytysten luomisen ja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Suomessa maankäytön suunnittelu on järjestetty hierarkkisesti. Ajatuksena on, että ylempitasoinen kaavamuoto ohjaa alemmantasoista eli kaavamuodot eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

Maakunta-, yleis- ja asemakaavat esitetään kaavakartalla. Kaavaan kuuluu olennaisena osana myös kaavamerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset. Nämä muodostavat kaavan oikeusvaikutteisen osan. Asiat, jotka voidaan esittää yksiselitteisesti ja joille halutaan eri osapuolia sitovia velvoitteita tai rajoituksia, esitetään kaavamerkintöjen tai -määräysten avulla.

Kaavaselostuksessa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Selostukseen kirjataan tiedot, jotka perustelevat ja auttavat tulkitsemaan kaavan sisältöä. Kaavaan liittyvät suositukset voidaan esittää kaavakartan yhteydessä tai selostuksessa.

Lue lisää maankäyttö- ja rakennuslaista Ympäristöministeriön sivuilta…

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka valtioneuvosto hyväksyy. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät ole varsinainen kaavamuoto. Ne ovat kirjallisessa muodossa esitettyjä tavoitteita, jotka voivat koskea asioita, joilla on mm. liikenne- tai energiaverkon kannalta valtakunnallista merkitystä tai merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön.

Tutustu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin…

Maakuntakaava

Maakunnan on valmisteltava osana maakunnan suunnittelua maakuntakaava, jonka maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa. Maakuntavaltuusto koostuu maakunnan kuntien valitsemista valtuustojen jäsenistä.

Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

Kunnan on otettava maakuntakaava huomioon suunnitellessa omaa maankäyttöään. Mäntsälän kunta kuuluu Uudenmaan liittoon.

Käy katsomassa Uudenmaan maakuntakaavaa Uudenmaan liiton sivuilla…

Kuntien yhteinen yleiskaava

Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteinen yleiskaava, jolla sovitetaan yhteen toimintoja ja ohjataan maankäyttöä yleispiirteisesti. Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, kuntayhtymän tai muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan. Yleensä siis yhteinen yleiskaava laaditaan, kun kunnilla on jollakin alueella yhtenevät päämäärät.

Yleiskaava

Kunnat vastaavat alueensa yleis- ja asemakaavoituksesta. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon.

Yleiskaavat voivat näyttää hyvinkin erilaisilta. Niitä voidaan kohteesta riippuen tehdä osa-alueittain, vaiheittain ja eri mittakaavassa. Yleiskaava voi myös koskea vain tiettyä toimintoa, kuten virkistystä.

Yleiskaavassa on kiinnitettävä huomio muun muassa ekologiseen kestävyyteen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiin, asumisen tarpeisiin, palveluiden saatavuuteen, virkistysalueiden riittävyyteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen. Yleiskaavan on pyrittävä vähentämään ympäristöhaittoja ja vaalimaan rakennettua ja luonnonympäristöä.

Asemakaava

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen ja liikenteen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. Rakennettua ja luonnonympäristöä vaalitaan ja kunnioitetaan. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on myös löydyttävä riittävästi puistoja tai muita virkistykseen soveltuvia alueita. Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Asemakaavalla säädellään ja ohjataan pääasiassa rakentamista. Rakentamisoikeutta syntyy vain kaavoittamalla. Asemakaavalla voidaan säädellä rakentamista hyvinkin tarkasti eikä asemakaava ei saa olla ristiriidassa ylempien kaavamuotojen kanssa.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Asemakaava esitetään siis kartalla, jossa osoitetaan asemakaava-alueen rajat, asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat, alueiden yleiset tai yksityiset käyttötarkoitukset, rakentamisen määrä ja rakennusten sijoitusta koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavan selostuksesta selviävät muun muassa kaavan perustelut.

Tarvittaessa asemakaavaan liitetään myös rakentamistapaohjeet, joiden avulla ohjeistetaan tarkemmin rakentamiseen liittyviä periaatteita. 

 
Takaisin ylös