Museot ja kartanot

14.3.2022

Alikartanon museo, Sepänmäen käsityömuseo ja Kirvun Pitäjämuseo ovat avoinna kesäkautena, jolloin niissä on myös runsaasti museotapahtumia. Museokaupoissa vieraillessa voi ostaa kivoja muistoja mukaansa ja museokahviloissa Koskelantuvassa ja Hedda Noorassa voi nautiskella suussa sulavista herkuista. Alikartanon ja Sepänmäen museoilla käy museokortti.

Alikartano ja Sepämäki kesäkaudella avoinna

Kunnan hallinnoimat Alikartanon museo ja Sepänmäen käsityöläismuseo ovat yleisölle avoimina kesäkausina ke-su klo 11-17 (suljettu ma-ti ja juhannus).
Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan myös touko- ja elokuussa. Varaukset kesäkautena oppaalta, puh. 040 3145 999.

Muina aikoina tiedustelut: Mäntsälän kunta/kulttuuripalvelut puh. 040 3145 214 tai 040 3145 397. Molemmat ovat museokortti-kohteita.

Kartanoiden tarinoita

Mäntsälän historiaan ovat voimakkaasti vaikuttaneet lukuisat kartanot. Niiden menneisyys on täynnä voimakkaita naisia, kyvykkäitä miehiä ja värikkäitä tapahtumia. Monet niistä ovat edelleen yksityisomistuksessa ja toimivia maatiloja.

Mäntsälän kartanoissa vieraillessa tutustuu samalla niiden vanhoihin tarinoihin ja nykyiseen moninaiseen toimintaan museona, hotellina, oppilaitoksena ja juhla- ja tapahtumapaikkoina.

Mäntsälä on ollut tyypillinen herraskartanopitäjä, jossa maat olivat kartanoiden hallussa. Lähes joka kylällä oli oma kartano. Useat kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla läänityksinä aatelisille. Suuri torppariasutus oli Sälinkään kylässä, jossa torppia tiedetään olleen reilusti yli sata. Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille mahdollisuuden lunastaa viljelemänsä maat itselleen. Tätä mahdollisuutta käyttivät kaikki torpparit. Näin kartanoiden omistamat maat vähenivät, mutta vielä 1920-luvulla kartanot olivat kuitenkin huomattavia maa-alueiden omistajia.

Alikartanon kartano toimii  kunnan vetämänä museona Nummisissa. Hirvihaaran kartano toimii hotellina ja Sälinkään kartano tilausravintolana. Molemmat kartanot ovat erittäin suosittuja häiden ja perhejuhlien pitopaikkoja. Saaren kartanossa koulutetaan puutarha- ja maatalousoppilaitoksessa mm. floristeja. Muut mäntsäläläiset kartanot ovat yksityisomistuksessa.

Oma ainutlaatuinen lukunsa on Sepänmäen museoalue, jossa pääset kesäaikaan tutustumaan historiallisesti merkittävään käsityöläistaitoa ja entisajan käsityöläismestareiden elämäntapaa esittelevään kokonaisuuteen. Sepänmäen museoalueella järjestetään joka kesä myös suositut Maalaismarkkinat.

  • Alikartano toimii museona, joka kertoo Nordenskiöld-suvun vaiheista. Alikartanon eli Frugårdin tila perustettiin 1600-luvun alussa. Vuonna 1709 se tuli Nordenskiöld-suvun esi-isien omistukseen. Kartano tunnetaan mm. maailmankuulun tutkimusmatkailijan ja Koillisväylän ensimmäisen purjehtijan Adolf Erik Nordenskiöldin (1832-1901) lapsuudenkotina. Nummisten kylässä sijaitseva Alikartanon museo on avoinna vain kesäkautena. Museo kuuluu museovirastolle, mutta tällä hetkellä sen toimintaa ylläpitää Mäntsälän kunta. Museo kuuluu museokorttimuseoihin.

    Museolla on museokauppa ja museokahvila Hedda Noora.

    Osoite: Nummistentie 48, 04660 Numminen.

    Liput: 4,50/3,50/2,00€

    Ryhmät:

    2,00 € lapset (7-15 v.), päiväkoti- ja koululaisryhmät (2,00 €/hlö, ohjaajat /aikuiset: ei maksua)
    3,50 € eläkeläiset, opiskelijat, ryhmät (vähintään 10 henkilöä 3,50 €/hlö)
    10,00 € perhelippu (2 aik.+2 lasta)

    Museolla käy maksuvälineenä museokortti.

    Museon kesätapahtumia: linkki Mäntsälän tapahtumakalenteriin 

    Yhteystiedot kesäkautena: museo-opas p. 040-3145 999.

    Yhteystiedot museokahvila Hedda Noora: p. puh. 0400 945 215

    Yhteystiedot varauksiin kesäkauden ulkopuolella: Museopalvelut p. 040-3145 214 tai kulttuuripalvelut p. 040-3145 397.

    Alitalon kartano

    Kuva: Jaana Jetzinger

  • Sepänmäen käsityömuseo Mäntsälän Hirvihaarassa on elävä ja toimiva ulkomuseo, joka kertoo 1700 – 1900-lukujen elämästä hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Eri ammattiryhmien työpajat ovat alkuperäisessä asussaan viehättävien asuntojen yhteydessä.

    Vanhat pihamuodot ovat kauniita ja sopusuhtaisia. Mökkien välissä kiertelevät polut yhdistävät eri pihat mielekkääksi kokonaisuudeksi, johtaen kävijän mökiltä toiselle. Vanha käsityöläisten asuma-alue on entistetty museoksi: sinne on kerätty noin 8 000 käsityöhön liittyvää esinettä ja yli hehtaarin suuruisella alueella on 20 eri rakennusta ja niissä 14 verstasta tai työtilaa.

    Useimmat museorakennukset ovat alkuperäisellä paikallaan, vain aikaisemmin hävitettyjen mökkien tilalle on siirretty vastaavanlaiset rakennukset. Myös mökkien nimet “Pirkkala”, “Sepäntupa”, “Jokapaikka”, “Hemmilä”, “Leppälä” ja “Koskela” ovat alkuperäisiä paikannimiä. Näin Sepänmäki pikkumökkeineen muodostaa mielenkiintoisen asutusryppään, joka kertoo aidosta entisaikaisesta mäntsäläläisestä elämänmuodosta autenttisella tavalla.

    Osoite: Sepänmäki 10, 04680 Hirvihaara

    Liput: 4,50/3,50/2,00€

    Ryhmät:
    2,00 € lapset (7-15 v.), päiväkoti- ja koululaisryhmät (2,00 €/hlö, ohjaajat /aikuiset: ei maksua)
    3,50 € eläkeläiset, opiskelijat, ryhmät (vähintään 10 henkilöä 3,50 €/hlö)
    10,00 € perhelippu (2 aik.+2 lasta)

    Museolla käy maksuvälineenä museokortti.

    Museon kesätapahtumia: linkki Mäntsälän tapahtumakalenteriin.

    Yhteystiedot kesäkautena: museo-opas p. 040-3145 929.

    Yhteystiedot museokahvila Koskelantupa: p. 040-3145 929

    Yhteystiedot varauksiin kesäkauden ulkopuolella: Museopalvelut p. 040-3145 214 tai kulttuuripalvelut p. 040-3145 397.

    Sepänmäen museoalue1

    Kuva: Jaana Jetzinger

  • Tila on osa entistä Lassilan perintötilaa. Vuonna 1905 tilan osti insinööri Holmberg, joka jo omisti Hirvihaaran tulitikkutehtaan. Kartanon nykyinen päärakennus on Jarl Eklundin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1918. Insinööri Holmberg puolisoineen ei ehtinyt kauaa nauttia uudesta kartanosta. Vuonna 1926 hän menehtyi vammoihin, jotka hän oli saanut vuotta aikaisemmin tulitikkutehtaan uusia koneita siirrettäessä sattuneessa onnettomuudessa.

    Holmbergin leski myi kartanon ja vuosien varrella se on kokenut monia omistajanvaihdoksia. Hirvihaaran kartanossa on toiminut talvisodan aikana kartanon silloisen omistajan, vapaaherra Johan Ramsayn puolison Dagmarin perustama sotilaiden toipilaskoti. Mäntsälän kapinan aikaan kartanon omisti kapinan paikallisiin johtohahmoihin kuulunut Pentti Sakkinen. Nykyisin kartanossa toimii suosittu kokoushotelli Hirvihaaran Kartano, jonka myös monet hääparit haluavat juhlapaikakseen.

    hirvihaaran kartano ulkoa

    Kuva: Outi Kampman

  • Vuonna 1693 ¾ kylän maista käsittänyt ratsutila joutui Petter Fischerin haltuun. Hänen sukunsa omisti kartanon 1790-luvulle saakka, jolloin tilan osti helsinkiläinen Sederholmien kauppiassuku. Vuonna 1885 Saaren kartano siirtyi Vapaaherra Richard Casimir de la Chapellelle. Hän perusti Saarelle tulitikkutehtaan, jonka toimintaa hänen poikansa Knut Richard jatkoi.

    Knut Richard de la Chapelle avioitui Anni Erichin kanssa vuonna 1919. Heidän ainoa poikansa Curt Richard syntyi vuonna 1929. Anni de la Chapellen ensimmäinen puoliso oli sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich, jonka puhetilaisuutta Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla oikeisto vastusti niin, että sysäys Mäntsälän kapinaan lähti liikkeelle tästä tapahtumasta.

    Annin ja Knut Richardin poika syntyi jo uudessa päärakennuksessa, jonka suunnitteli Jarl Eklund. Arkkitehtina hän oli erityisen perehtynyt Suomen historialliseen arkkitehtuuriin ja hän oli varsin tunnettu kartanonisäntien keskuudessa. Jarl Eklund suunnitteli mm. moniin maamme kartanoihin niiden tyyliin ja historiaan sopivia muutoksia ja lisäyksiä. Helsingissä Taidehalli ja Hankkijan talo ovat hänen suunnittelemiaan. Tyylillisesti Saaren kartano edustaa selkeää klassismia, johon Eklund on sopivasti sekoittanut barokin piirteitä – esimerkiksi kartanon sisäänkäynnissä on barokin henkeä.

    Vapaaherra Knut Richard de la Chapelle kuoli lyhyen sairauden jälkeen jo vuonna 1934. 1930-luvun alun vuodet olivat olleet taloudellisesti vaikeita, vapaaherran sijoitukset olivat epäonnistuneet ja uuden kartanon rakentaminen oli ollut kallista. Knut Richardin kuoleman jälkeen pesän velat olivat varoja suuremmat. Ruotsalainen trusti kaappasi tulitikkutehtaan, asutushallitus osti kartanon maineen ja myös kartanon irtaimistoa, karjaa ja maatalouskoneita myytiin useassa huutokaupassa.

    Kartanon maista muodostettiin asutushallituksen toimesta asutus- ja viljelytiloja. Myös kantatila jätettiin kokonaispinta-alaltaan suhteellisen suureksi osittain siksi, että rakennuskanta ja puistoalue olivat arvokkaita ja kookkaita. Päärakennuksesta suunniteltiin tasavallan presidentin viikonlopunviettopaikkaa. Silloisen presidenttiparin P.E. ja Ellen Svinhufvudin kerrotaan mieltyneen paikkaan, mutta asia ei edennyt ja syksyllä 1939 suunnitelmat muuttuivat kokonaan. Talven 1939-40 helsinkiläinen Sofianlehdon lastenkoti oli Saaren kartanossa sotaa paossa ja syksyllä valtio luovutti Saaren kartanon vasta perustetulle Invalidisäätiölle. Saaren kartanosta tuli Invalidien maatalousoppilaitos, jossa koulutettiin sodassa vammautuneita.

    Nykyisin Saarella toimii puutarha- ja maatalousoppilaitos Keuda, jossa koulutetaan mm. floristeja ja luonto-oppaita. Toukokuussa järjestetään puutarhalla avoimien ovien päivät ja joulukuussa Saaren kartanon suuriin kasvihuoneisiin rakennetaan tunnelmallinen Joulumaa, joka on Mäntsälän suurin tapahtuma.

    Katso esittelyvideo Saaren kartanon kampukselta

  • Vuonna 1605 Kirkholman taistelussa (1600-1629 Ruotsi-Suomen ja Puolan sota Liivinmaan herruudesta) ratsumestari Henrik Wrede pelasti kuningas Kaarle IX:n hengen kun hän taistelussa luovutti hevosensa kuninkaalle, jotta tämä pääsi pakoon viholliselta. Henrik Wrede sai itse surmansa jäätyään vihollisen saartamaksi. Osoittaakseen kiitollisuuttaan kuningas lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille ja heidän lapsilleen useita läänityksiä. Näihin läänityksiin kuuluivat myös Mäntsälässä sijaitsevat Sälinkää ja Numminen.

    Sälinkään kartano säilyi Wreden suvun omistuksessa vuoteen 1730, jolloin se siirtyi Agneta Wreden vävylle Magnus Julius de la Gardielle. Tila vaihtoi omistajaa useita kertoja, omistajasukuina olivat von Troil, Stjernvall, Sohlberg, Pentzin, Terichoff, Eklöf. Sälinkään kartanon tila oli Mäntsälän suurimpia tiloja, itsenäisyyden alkuun mennessä tilasta oli erotettu noin 100 torppaa.

    Torpille on annettu persoonallisia nimiä, joista osa on jäänyt elämään talojen ja kylän nimistöön. Sälinkään torppia olivat mm. Mekka, Egypti, Brasilia, Betlehem ja Frankrike. Torppariajan elämää muistellaan lokakuun alussa Sälinkäällä vietettävissä Torpparihulinoissa.

    Torpparilain ja maanhankintalain seurauksena Sälinkää pirstoutui itsenäisiksi tiloiksi. Kartanon päärakennus on Mäntsälän kunnan omistuksessa. Sälinkään kartanoseura pitää siellä tilausravintolaa, joka on suosittu häiden ja perhejuhlien pitopaikka. Myös Torpparihulinat-tapahtumaa koordinoi Sälinkään Kartanoseura.

    Yhteystiedot: Sälinkään kartano, puh. 0400-612 575, info(at)salinkaankartano.fi

    Katso video Sälinkään kartanosta ja kylästä.

  • Kartano on yksityisomistuksessa eikä ole avoinna yleisölle, mutta päärakennusta on mahdollista ihailla esimerkiksi Mäntsälän terveyskeskuksen pihalta, johon kartano näkyy hyvin.
    Mäntsälän kartanoon liittyy romanttinen tarina Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja kartanon tyttären Ulla Mollersvärdin romanssista. Mäntsälän kartanon omistajalla maaherra Carl Adolf Möllersvärdillä ja hänen puolisollaan Maria Charlotta L`Estradella oli neljä poikaa ja neljä tytärtä, joista Ulrika Otteliana (Ulla) oli syntynyt vuonna 1791. Porvoon valtiopäivien aikaan 1809 keisari Aleksanterin kerrotaan ihastuneen Ullaan ja keisari myös vieraili Ullan kotona Mäntsälässä. Porvoon valtiopäivien aikaan Ulla oli 18-vuotias ja keisari 32-vuotias.
    Pari vuotta keisarin vierailun jälkeen Mollersvärdin perhettä kohtasi suuri kunnia, kun Ulla kutsuttiin keisarin hoviin hovineidoksi. 1813 Ulla vihittiin avioliittoon kenraalimajuri O.R. von Essenin kanssa. Avioliitto ei ollut morsiamelle mieleinen ja hän karkasi jo hääiltana. Avioliitto purettiin jo vuotta myöhemmin. Ulla asettui asumaan Porvooseen. Hän ei enää avioitunut uudelleen. Vuonna 1878 Ulla Möllersvärd kuoli 87-vuotiaana. Hänet on haudattu Porvooseen.
    Mika Waltari kirjoitti vuonna 1944 teoksen Tanssi yli hautojen, joka kertoo Ullan ja Aleksanterin tarinan. Teoksen pohjalta on tehty vuonna 1950 elokuva, jonka pääosassa ovat Eila Peitsalo ja Leif Wager.

  • Kirvun Pitäjämuseo on avoinna kesäsunnuntaisin 2.6.-11.8. kello 11-15. Juhannuksena museo suljettu. Kirvun pitäjämuseo sijaitsee vanhassa viljamakasiinissa Kirkonmäellä, osoitteessa Vanha Porvoontie, Mäntsälä. Museo kertoo rajan taakse jääneestä Kirvun pitäjästä.

    Museossa on paljon evakkokuormissa tuotua esineistöä, mm. Vapaussodan Kirvun Rintamamiesyhdistyksen lippu. Valokuvia Kirvusta on n. 7000.

    Esillä on myös ministeri Juho Niukkasen esineistöä ja kirjallisia muistiinpanoja sekä asiakirjoja. Hän oli syntyjään kirvulainen.

    Tutkijoille on käytössä Kirvusta kertova arkisto.

    Kirvulaisten yhteinen internet-sivusto www.kirvu.fi

    Museo on avoinna sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Ei sisäänpääsymaksua.

    Yhteydenotot tutustumista varten: Sirpa Suvanto, puh. 040 – 7151619