Uutishuone

Tavoite: Oppilaat tutustuvat uutisten maailmaan ja tunnuspiirteisiin sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman uutisen tekstinä, videona tai muulla sovitulla tavalla
.
Lopputuotos: Valmis uutinen, joka julkaistaan esim. luokan omassa uutisnäyttelyssä tai lähetetään paikallismediaan. 

MUISTA: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa. 

• Esimerkkitekstejä ja uutisia eri lähteistä 

• Suunnittelupohja uutisjutulle (otsikko, ingressi, leipäteksti) LIITE 

• Työsuunnitelmapohja (aihe, työnjako, aikataulu) LIITE 

• Itsearviointi- ja palautelomake sisältäen opettajan palautteen LIITE 

• Mahdollisuus hyödyntää digitaalisia työkaluja (Padlet , PowerPoint, Koti – Canva, videoeditorit…) 

• Keskustellaan: Mitkä ovat uutisen tunnusmerkit?
  → Ajankohtaisuus, faktoihin perustuva, kiinnostavuus 

• Otsikko ja uutisen alku eli kärki kertovat kiinnostavimman tai tärkeimmän asian. Mitä pidemmälle uutinen etenee, sitä enemmän syvennytään taustatietoihin, yksityiskohtiin ja mahdollisiin seurauksiin. Uutinen ei siis yleensä etene tapahtumajärjestyksessä. Kiireinen lukija voi vain lukea uutisen alun. Uutisessa ei ole omaa mielipidettä, siinä ei oteta kantaa.  

• Mitä tarkoittaa uutiskynnys? 

Tehtäviä: 

•  Oppilaat kertovat ryhmässään muille uutisen jostakin tänään oikeasti tapahtuneesta tai mielikuvitusasiasta. Uutisen tulee olla tuore, tärkeä ja kiinnostava. Asian harvinaisuus ja yllättävyys lisäävät kiinnostavuutta. 1)Mikä/kuka? 2)Mitä? 3)Missä? 4)Milloin? 5)Miten? 6)Miksi? 

• Uutinen vai ei? Oppilaille leikataan valmiiksi tekstikatkelmia: esim. mielipidekirjoitus, uutinen, tarina, mainos. Mikä tekstikatkelmista on uutinen?  

•  Oma uutisotsikko
  Oppilas kirjoittaa yhden mielikuvitusuutisen otsikon, esim. ”Jättikurpitsa vierii kouluun – rehtori yllättyi!”
  → Halutessaan voivat lukea ääneen, ja mietitään yhdessä: voisiko tämä olla oikea uutinen? 

• Uutispäiväkirja (suullinen tai kirjoitettu) : Oppilaat miettivät, mikä oma asia heidän päivässään voisi olla uutinen – esimerkiksi: ”Maito kaatui ruokasalissa” ”Sain uuden hupparin” ”Kaveri kertoi vitsin, joka nauratti koko luokkaa” Pohditaan yhdessä: ylittäisikö tämä uutiskynnyksen? Miksi tai miksi ei? 

•  Mikä tekee asiasta uutisen? Opettaja sanoo tavallisia tapahtumia (esim. ”koira ulkoilee”, ”opettaja kirjoittaa taululle”) ja oppilaat miettivät, mitä pitäisi tapahtua, että siitä tulisi uutinen. Esim: ”Koira ulkoilee” → ”Koira ulkoilee yksin kaupungilla – omistajaa ei löydy! 

•  Pikahaastattelu (parityö) Oppilaat tekevät toisilleen uutishaastattelun: Mikä oli päivän kohokohta? Tapahtuiko koulussa jotain yllättävää? Oppilaat kirjoittavat lyhyen “uutisen” haastattelusta (otsikko + 1 lause). 

• Miten uutinen rakentuu? → otsikko, ingressi, leipäteksti, uutiskuva, uutiskuvateksti, mahdollisesti faktalaatikko ja sitaatti 

Tehtäviä:  

• Jokaiselle ryhmälle annetaan jokin uutinen, jossa kaikki nämä edellä mainitut osat. Se puretaan osiin. Harjoitellaan edelleen uutiskysymyksiä: kuka, mitä, missä, milloin, miksi, miten? Etsikää uutisestanne nämä kohdat. Pohtikaa, miksi juuri tämä uutinen on ylittänyt uutiskynnyksen? Mitä tietoa uutisessa ei kerrota? Esitelkää tuloksenne muille ryhmille. 

• Palauta järjestykseen! Opettaja sanoo kolme lausetta sekaisin: otsikko, ingressi ja leipäteksti. Oppilaat yrittävät arvata oikean järjestyksen. Esimerkki: Hälytys käynnistyi yllättäen aamulla koulun kellarista.Palokunta tuli koululle – turha hälytys säikäytti oppilaat. Palohälytys säikäytti koulun väen 

• Oma uutinen 3 lauseella. Oppilas keksii lyhyen uutisen, jossa on otsikko, ingressi (1 lause), leipäteksti (1 lause lisätietoa). Halutessaan voivat lukea ääneen tai vaihtaa naapuriparin kanssa. 

• Uutiskuva kertoo lisätietoa uutisen aiheesta. Ne ovat todisteita tapahtuneesta. Niitä ei saa muokata.   

• Miten ryhmänne uutisessa kuva ohjaa tulkintaa? Millainen uutinen olisi ilman kuvaa? Voisiko uutisessa olla toisenlainen kuva tai kuvateksti? 

• Otsikon tulee olla kiinnostava ja se sisältää oleellista tietoa tapahtuneesta.  

Tehtäviä:  

• Opettaja näyttää kaikille lehdestä leikattua kuvaa. Keksikää sille ryhmässä otsikko ja kuvateksti. Keksikää sitten vielä 2-3 lauseen leipäteksti. Uutiskuva on aina rajattu jostain syystä. Miettikää, mitä kuvan ulkopuolella voisi tapahtua. Piirtäkää paperille.  

•  Otsikosta kuva. Opettaja sanoo hassun tai yllättävän uutisotsikon (tai oppilas keksii itse), ja oppilaat piirtävät nopeasti millainen kuva siihen voisi liittyä. Lopuksi voidaan vertailla piirroksia – millaiset kuvat tulivat mieleen samasta otsikosta? 

•  Otsikkosota. Opettaja näyttää yhden kuvan (tai kertoo sanallisesti tilanteen), ja oppilasparit kilpailevat, kuka keksii parhaan uutisotsikon. Luetaan ääneen ja äänestetään, mikä oli hauskin, kiinnostavin tai iskevin. 

• Mistä tietää, että uutinen on totta? Valeuutisissa kerrotaan usein jotain uskomatonta, joka herättää kaikkien epäilyt. Tai kerrotaan tosiasioita, mutta jätetään jotakin tärkeää kertomatta. Tapahtumapaikka voi olla epämääräinen, eikä lähdettä tai tekijää mainita. Valeuutinen pyrkii myös vaikuttamaan tunteisiin. Joskus kyseessä onkin esimerkiksi mainos, mutta ihmiset saattavat luulla sen olevan uutinen.  

Tehtäviä:  

• Tutkitaan ”epäilyttävää uutista” esim. Iltalehdestä → mikä on totta, mikä ei? Halutaanko vaikuttaa tunteisiin? Jätetäänkö jotakin oleellista kertomatta? 

• Etsikää tietoa jostakin aiheesta eri lähteistä. Kerrotaanko tieto aina samalla tavalla vai muuttuko se joskus?  

• Vale vai tosi? (suullinen) Opettaja lukee väitteitä (esim. ”Marsissa on löydetty suklaata”, ”Lumi sataa ylöspäin Lapissa”). Oppilaat äänestävät: voisiko olla totta vai selvästi vale? 

• Valeuutinen leikisti. Oppilasparit keksivät hauskan valeuutisen, jossa on joku selkeä vihje siitä, ettei se voi olla totta (esim. jättipupujen hyökkäys, puhuva reppu). Lopuksi mietitään: miksi lukija ei saisi mennä lankaan? 

• Miten uutinen tehdään? Kerrataan vielä. (kerrataan esimerkiksi  esim. HS Lasten Uutisten tekstin avulla: Miten uutinen tehdään?)
• Kuka päättää, mistä uutisoidaan? 
• Ideointi: Mistä oppilaat haluaisivat tehdä oman uutisen?

Tehtävä: Oma uutislehtisivu(yksinkertaistettu)
Oppilas suunnittelee oman kuvitteellisen uutislehden sivun: 

• lehden nimi 
• yksi otsikko 
• yksi kuva-aihe 
• lyhyt teksti
  → Piirroslehti tai kirjoitettu ”layout” – ei tarvitse tehdä valmiiksi asti. 

• Päätetään oma uutisaihe (esim. MOK-viikko, koulutapahtuma, ajankohtainen aihe) 

• Valitaan työtapa: teksti, uutislähetysvideo, podcast, seinälehti…

Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma uutiselle:

• • aihe 

• • uutisen ydin 

• • työnjako (pareittain/ryhmissä/yksin) 

• • aikataulu 

✅ Tässä vaiheessa voidaan myös antaa mahdollisuus tehdä valeuutinen harjoituksena. 

Oppilaat työskentelevät oman uutisensa parissa: 

Työvaiheita: 

• Aiheen taustatyö & tiedonhaku 

• Haastattelut / tiedonkeruu (esim. opettajalta, vierailijalta, kavereilta) 

• Otsikon, ingressin ja leipätekstin kirjoittaminen 

• Kuvan valinta / piirtäminen / kuvaaminen 

• Video-/äänityöskentely (jos valittu mediaksi) 

• Uutisen visuaalinen ilme, selkeys ja lopullinen viimeistely 

• Tarkistus: faktojen oikeellisuus, otsikko, kieli, ulkoasu 

• Valmiiden uutisten koonti: esim. seinälle, Padletiin, videonäyttelyyn 

• Halukkaat voivat lähettää jutun Mäntsälän uutisiin juttuvinkkinä https://oma.media.fi/lehti/mantsalan-uutiset/yhteystiedot/laheta-juttuvinkki/ 

Opettajan rooli: kiertää, ohjaa, tarkistaa kielen ja faktat, tukee yhteistyötä. 

• Itsearviointi ja vertaispalaute, opettajan palaute (LIITTEET): 

• Mitä opin uutisten tekemisestä? 

• Mikä oli parasta? 

• Miten voisin kehittää omaa työskentelyäni? 

• Yhteinen keskustelu: mitä uutta opimme uutisista ja niiden lukemisesta? 

Uutisnäyttely: luokassa, käytävällä tai digialustalla
Oppilaat esittelevät oman uutisensa