Uutishuone

Tavoite: Oppilaat tutustuvat uutisten maailmaan ja tunnuspiirteisiin sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman uutisen tai uutissivun. Lisätehtävänä voidaan tehdä myös podcast tai uutisvideo.
.
Lopputuotos: Valmis uutinen tai uutissivu, joka julkaistaan esim. luokan omassa uutisnäyttelyssä. Uutinen voidaan myös lähettää paikallismediaan.

MUISTA: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa. 

• Esimerkkitekstejä ja uutisia eri lähteistä 

• Suunnittelupohja uutisjutulle (otsikko, ingressi, leipäteksti) LIITE 

• Työsuunnitelmapohja (aihe, työnjako, aikataulu) LIITE 

• Itsearviointi- ja palautelomake sisältäen opettajan palautteen LIITE 

• Mahdollisuus hyödyntää digitaalisia työkaluja (Padlet , PowerPoint, Koti – Canva, videoeditorit…) 

• Keskustellaan: Mitkä ovat uutisen tunnusmerkit?
  → Ajankohtaisuus, faktoihin perustuva, kiinnostavuus 

• Otsikko ja uutisen alku eli kärki kertovat kiinnostavimman tai tärkeimmän asian. Mitä pidemmälle uutinen etenee, sitä enemmän syvennytään taustatietoihin, yksityiskohtiin ja mahdollisiin seurauksiin. Uutinen ei siis yleensä etene tapahtumajärjestyksessä. Kiireinen lukija voi vain lukea uutisen alun. Uutisessa ei ole omaa mielipidettä, siinä ei oteta kantaa.  

• Mitä tarkoittaa uutiskynnys? Uutiskynnys tarkoittaa sitä, että kaikki asiat eivät ole uutisia – vain sellaiset, jotka ovat jollain tavalla tavallista tärkeämpiä, yllättävämpiä tai koskevat monia.

Tehtäviä: 

•  Oppilaat suunnittelevat, miettivät ja kertovat ryhmässään muille uutisen jostakin tänään oikeasti tapahtuneesta tai mielikuvitusasiasta. Uutisen tulee olla tuore, tärkeä ja kiinnostava. Asian harvinaisuus ja yllättävyys lisäävät kiinnostavuutta. 1)Mikä/kuka? 2)Mitä? 3)Missä? 4)Milloin? 5)Miten? 6)Miksi? 

• Uutinen vai ei? Oppilaille leikataan valmiiksi tekstikatkelmia: esim. mielipidekirjoitus, uutinen, tarina, mainos. Mikä tekstikatkelmista on uutinen?  

•  Oma uutisotsikko. Oppilas kirjoittaa yhden mielikuvitusuutisen otsikon, esim. ”Jättikurpitsa vierii kouluun – rehtori yllättyi!”
  → Halutessaan voivat lukea ääneen, ja mietitään yhdessä: voisiko tämä olla oikea uutinen? 

• Uutispäiväkirja (suullinen tai kirjoitettu) : Oppilaat miettivät, mikä oma asia heidän päivässään tai viikossaan voisi olla uutinen – esimerkiksi: ”Maito kaatui ruokasalissa” ”Sain uuden hupparin” ”Kaveri kertoi vitsin, joka nauratti koko luokkaa” Pohditaan yhdessä: ylittäisikö tämä uutiskynnyksen? Miksi tai miksi ei? Keksikää tapahtumiin jokin lisäelementti, jolloin uutiskynnys ylittyisi. 

•  Mikä tekee asiasta uutisen? Opettaja sanoo tavallisia tapahtumia (esim. ”koira ulkoilee”, ”opettaja kirjoittaa taululle”) ja oppilaat miettivät, mitä pitäisi tapahtua, että siitä tulisi uutinen. Esim: ”Koira ulkoilee” → ”Koira ulkoilee yksin kaupungilla – omistajaa ei löydy! 

•  Pikahaastattelu (parityö) Oppilaat tekevät toisilleen uutishaastattelun: Mikä oli päivän kohokohta? Tapahtuiko koulussa jotain yllättävää? Oppilaat kirjoittavat lyhyen “uutisen” haastattelusta (otsikko + 1 lause tai enemmän, jos on aikaa). 
• Uutistoimituksen portinvartija: Opettaja sanoo tai näyttää 6–8 tapahtumaa, esim.: “Koulun pihalle ilmestyi eilen ilmapallo” “Koulussa oli paloharjoitus” “Oppilas myöhästyi tunnilta” “Koulun keittiöön tuli vesivahinko” “Opettaja joi kahvia” “Opettaja joi kahvia ensimmäistä kertaa elämässään” “Läheinen leikkipuisto suljettiin remontin vuoksi” Oppilaat ovat uutistoimitus ja päättävät, otetaanko tämä uutiseksi vai ei. Vastaaminen:👍 = uutinen
  👎 = ei uutinen
  👉 Joka kerralla kysytään: Miksi tämä ylittää / ei ylitä uutiskynnystä?
• Opettaja lukee tapahtuman: “Koulun liikuntasali on varattu koko viikon.” Oppilaat pohtivat: Kenelle tämä on uutinen? Oppilaille? Opettajille? Vanhemmille? Harrastusryhmille? 👉 Keskustelu: Voiko sama asia olla uutinen jollekin – mutta ei kaikille?
• Fakta vai mielipide? Opettaja lukee väitteitä. Oppilaat näyttävät:✋ Fakta👎 Mielipide. Esimerkkejä: “Koulussa on 250 oppilasta.” “Koulumme on paras koulu.” “Eilen satoi lunta.” “Lumi on ärsyttävää.” “Kouluruoka oli kalakeittoa.” 👉 Keskustelu: Voiko mielipide olla uutinen?
• Huhua vai totta? Opettaja kuiskaa yhdelle oppilaalle neutraalin faktalauseen, esim. “Koulun pihalla oli tänään ambulanssi.” Oppilas kuiskaa lauseen seuraavalle, ja näin viesti kulkee  oppilaiden kautta kautta. Viimeinen oppilas sanoo ääneen, mitä kuuli. Pysyikö viesti samana? Mitä tapahtuu, jos tämän kertoo kaverille välitunnilla? Entä jos joku laittaa tästä viestin ryhmächattiin tai someen?
• Opettaja lukee someviestiketjun ääneen, yksi viesti kerrallaan:1️⃣ “Näin ambulanssin koulun pihalla.”
  2️⃣ “Tapahtuiko jotain pahaa?”
  3️⃣ “Joku loukkaantui varmasti.”
  4️⃣ “Kuulin, että joku vietiin sairaalaan.”Pysäytetään ketju ja kysytään: Missä kohtaa fakta loppui? Milloin tämä muuttui huhuksi?

• Miten uutinen rakentuu? → otsikko, ingressi, leipäteksti, uutiskuva, uutiskuvateksti, mahdollisesti faktalaatikko ja sitaatti 
• Uutinen on asiateksti, jonka tarkoitus on kertoa tapahtuneesta, ei ilmaista mielipiteitä– Uutiskieli on yleensä yleiskieltä, ei puhekieltä tai tunnepitoista ilmaisua
  – Tärkeimmät asiat kerrotaan heti alussa (otsikko ja ingressi auttavat lukijaa)
  – Sanavalinnat ovat neutraaleja ja täsmällisiä (vältetään liioittelua ja arvottavia sanoja)
  – Uutisessa ei käytetä minä-muotoa, vaan kirjoitetaan yleisestä näkökulmasta
  – Uutisessa voi kuulua useita ääniä lainauksissa, mutta toimittaja pysyy taustalla
  – Kieli auttaa lukijaa ymmärtämään: asiat etenevät loogisesti ja selkeästi

Tehtäviä:  

• Anna oppilaalle jokin aihe/kerro tapahtuma. Oppilas kirjoittaa  siitä  erilaisia tekstejä. Ensin kirjoitetaan uutinen, jossa kerrotaan tapahtuneesta asiallisesti ja yleiskielellä. Sen jälkeen kirjoitetaan esim. viesti kaverille, mielipideteksti tai päiväkirjamerkintä samasta aiheesta. Huomataan, miten kieli muuttuu, vaikka asia on sama.
• Jokaiselle ryhmälle annetaan jokin uutinen, jossa on eri uutisen osia, myös uutiskuva! Uutinen puretaan osiin. Harjoitellaan edelleen uutiskysymyksiä: kuka, mitä, missä, milloin, miksi, miten? Etsikää uutisestanne nämä kohdat. Pohtikaa, miksi juuri tämä uutinen on ylittänyt uutiskynnyksen? Mitä tietoa uutisessa ei kerrota? Esitelkää tuloksenne muille ryhmille. 

• Palauta järjestykseen! Opettaja sanoo kolme lausetta sekaisin: otsikko, ingressi ja leipäteksti. Oppilaat yrittävät arvata oikean järjestyksen. Esimerkki: Hälytys käynnistyi yllättäen aamulla koulun kellarista. Palokunta tuli koululle – turha hälytys säikäytti oppilaat. Palohälytys säikäytti koulun väen 
• Oma uutinen 3 lauseella. Oppilas keksii lyhyen uutisen, jossa on otsikko, ingressi (1 lause), leipäteksti (1 lause lisätietoa). Halutessaan voivat lukea ääneen tai vaihtaa naapuriparin kanssa. 
• Liian tunteikas, korjaa uutiskielelle. Oppilaat saavat lyhyen tekstin tai lauseita, esim.: “Kauhea onnettomuus järkytti koko koulua ja kaikki olivat ihan paniikissa!” Tehtävä: Muokkaa lause uutiskielelle sopivaksi. Mahdollinen tulos: “Koulussa sattui onnettomuus, joka keskeytti opetuksen hetkellisesti.” 👉 Keskustelu: Mitä muutettiin? Miksi?
• Mikä on tärkeintä. Opettaja antaa oppilaille 5 uutiseen liittyvää tietoa samasta tapahtumasta, esim.: Palohälytys koulussa, hälytys oli väärä, oppilaat poistuivat hetkeksi luokista, palokunta kävi paikalla, tilanne ohi 10 minuutissa. Tehtävä: Oppilas valitsee kaksi tärkeintä tietoa, jotka pitäisi kertoa heti uutisen alussa. Oppilaat vertaavat valintoja parin kanssa. Parit kertovat lyhyesti, mitkä tiedot he valitsivat ja miksi juuri ne.
• Lopetustehtävä: Uutinen yhdellä säännöllä:  Oppilaat sanovat vuorollaan yhden säännön, jonka uutiskielestä oppivat: ei mielipidettä,  tärkein ensin,  selkeä kieli, ei minä-muotoa
  → Taululle syntyy “uutistoimittajan muistilista”.

• Uutiskuva kertoo lisätietoa uutisen aiheesta. Ne ovat todisteita tapahtuneesta. Niitä ei saa muokata.   

• Miten ryhmänne uutisessa kuva ohjaa tulkintaa? Millainen uutinen olisi ilman kuvaa? Voisiko uutisessa olla toisenlainen kuva tai kuvateksti? 

• Kuvatekstin ja uutisen otsikon tulee olla kiinnostava ja se sisältää oleellista tietoa tapahtuneesta.  

Tehtäviä:  

• Opettaja näyttää kaikille lehdestä leikattua kuvaa. Keksikää sille ryhmässä otsikko ja kuvateksti. Keksikää sitten vielä 2-3 lauseen leipäteksti. Uutiskuva on aina rajattu jostain syystä. Miettikää, mitä kuvan ulkopuolella voisi tapahtua. Piirtäkää paperille.  

•  Otsikosta kuva. Opettaja sanoo hassun tai yllättävän uutisotsikon (tai oppilas keksii itse), ja oppilaat piirtävät nopeasti tai miettivät yhdessä millainen kuva siihen voisi liittyä. Lopuksi voidaan vertailla piirroksia tai mielipiteitä– millaiset kuvat tulivat mieleen samasta otsikosta? 
•  Otsikkosota. Opettaja näyttää yhden kuvan (tai kertoo sanallisesti tilanteen), ja oppilasparit kilpailevat, kuka keksii parhaan uutisotsikon. Luetaan ääneen ja äänestetään, mikä oli hauskin, kiinnostavin tai iskevin. 
• Opettaja näyttää yhden uutiskuvan. Oppilaat (pareittain tai pienryhmissä) keksivät: neutraalin uutisotsikon ja erilaisia otsikoita, jotka muuttavat tunnelmaa (huolestuttava, iloinen, dramaattinen)👉 Lopuksi vertaillaan: Miltä sama kuva tuntui eri otsikoilla? Muuttuiko mielikuva tapahtumasta?
• Uutisetsivät, mitä kuva ei kerro? Opettaja sanoo: “Olette uutisetsiviä. Teidän tehtävänne on selvittää, voiko kuva huijata lukijaa – vaikka se olisi aito.” Opettaja kuvailee suullisesti tilanteen: “Kuvassa näkyy kolme oppilasta juoksemassa koulun pihalla. Yksi näyttää itkevän.” Mitä kuva näyttää tapahtuvan? Mitä emme tiedä kuvan perusteella? Keksikää ainakin kaksi eri selitystä, mitä oikeasti voi olla tapahtunut? Voiko sama kuva johtaa eri ajatuksiin? Miksi kuvateksti ja otsikko ovat niin tärkeitä?👉 Oivallus: “Kuva on totta – mutta se ei kerro kaikkea.”
• Opettaja antaa yhden tilanteen, esim.: Koulussa oli paloharjoitus,  välitunnilla sattui pieni tapaturma, kouluun tuli uusi sääntö, .koulun pihalla oli ambulanssi. Pari keksii:
  1️⃣ Klikkikoukkuotsikon (liioitteleva, tunteikas)2️⃣ Reilun uutisotsikon (asiallinen) Esim.🚨 “Koulussa paniikki – oppilaat ulos luokista!”📰 “Paloharjoitus keskeytti opetuksen hetkellisesti”
  Keskustelu: Kumpaa tekisi mieli klikata? Kumpi olisi reilu lukijalle? 👉 Lopuksi tärkeä oivallus: “Se, mikä houkuttelee eniten, ei ole aina paras uutinen.”

• Mistä tietää, että uutinen on totta? Valeuutisissa kerrotaan usein jotain uskomatonta, joka herättää kaikkien epäilyt. Tai kerrotaan tosiasioita, mutta jätetään jotakin tärkeää kertomatta. Tapahtumapaikka voi olla epämääräinen, eikä lähdettä tai tekijää mainita. Valeuutinen pyrkii myös vaikuttamaan tunteisiin. Joskus kyseessä onkin esimerkiksi mainos, mutta ihmiset saattavat luulla sen olevan uutinen.  

Tehtäviä:  

• Tutkitaan ”epäilyttävää uutista” esim. Iltalehdestä → mikä on totta, mikä ei? Halutaanko vaikuttaa tunteisiin? Jätetäänkö jotakin oleellista kertomatta? 

• Etsikää tietoa jostakin aiheesta eri lähteistä. Kerrotaanko tieto aina samalla tavalla vai muuttuko se joskus?  

• Vale vai tosi? (suullinen) Opettaja lukee väitteitä (esim. ”Marsissa on löydetty suklaata”, ”Lumi sataa ylöspäin Lapissa” ”Suomessa on kouluja, joissa ei ole ollenkaan kokeita” ”Joissain maissa aurinko ei laske kesällä ollenkaan” ”On olemassa järviä, jotka eivät jäädy talvellakaan” ”Ihminen voi nauraa unissaan” ”Joillain ihmisillä on erittäin tarkka hajumuisti.”). Oppilaat äänestävät: voisiko olla totta vai selvästi vale? 
• Valitse lauseet uutiseen. Tehtävä: Valitse listasta 4-5 lausetta, jotka mielestäsi sopivat uutiseen. Laita lauseet järjestykseen. Verratkaa valintojanne. Mitkä lauseista eivät sovi uutiseen?
  • Koulun pihalla nähtiin ambulanssi tiistaina iltapäivällä.
  • Ambulanssi tuli koululle oppilaan loukkaantumisen vuoksi.
  • Tilanne ei ollut vakava.
  • Oppilas kaatui välitunnilla.
  • Paikalla oli myös opettajia.
  • Monet olivat huolissaan.
  • Tämä näytti todella pelottavalta.
  • Oppilas vietiin tarkistettavaksi sairaalaan.
  • Koulupäivä jatkui normaalisti.
  • Jotkut luulivat, että kyseessä oli suuri onnettomuus.
• Luokassa sovitaan 3 käsimerkkiä:👍 = jaan heti 🤔 = ehkä myöhemmin👎 = en jaa. Opettaja lukee 4–5 lyhyttä “uutista”, esim.: “Koulun pihalla nähtiin poliisiauto.” “Uusi peli tekee pelaajista fiksumpia – näin väitetään.” “Kaverin kaveri kertoi, että huomenna ei ole koulua.” Oppilaat näyttävät merkin vaistonsa mukaan. Mikä sai epäröimään, kannattaako jakaa?
• Oppilaille annetaan vajaa uutinen, esim.: “Koulun pihalla tapahtui jotakin erikoista. Joku sanoi, että tilanne oli vaarallinen.” Oppilaat täydentävät (kirjoittaen tai suullisesti): Kuka sanoi? Milloin? Missä? Apukysymykset voidaan kirjoittaa taululle. Oppilaat työskentelevät pareittain ja kirjoittavat 2–3 lisälausetta. Täydennetään vielä yhdessä lause: “Uutinen tuntuu luotettavalta, kun ______.” Mahdollisia vastauksia: tiedetään kuka sanoo, kerrotaan milloin,  ei liioitella.
• Luotettava vai epäluotettava? Oppilaat kirjoittavat vihkoon kaksi otsikkoa: LUOTETTAVA ja EPÄLUOTETTAVA. Opettaja kirjoittaa taululle (tai lukee) 8–10 asiaa, jotka oppilaat kirjoittavat oikean otsikon alle:
  • tekijän nimi näkyy
  • ei kerrota kuka sanoo
  • päivämäärä mainittu
  • kuulostaa liian hyvältä
  • tieto löytyy useasta paikasta
  • yritetään pelottaa
  • kerrotaan missä ja milloin
  • mainostetaan tuotetta

• Katsotaan esimerkiksi HS Lasten Uutisten tekstin avulla: Miten uutinen tehdään?)
• Millaisia ihmisiä on uutisen teossa mukana?
• Kuka päättää, mistä uutisoidaan? 

Tehtävä: Uutistoimitus. Valittavana tehtävä A tai B. Tässä tehtävässä oppilaat toimivat uutislehden toimituksessa. Oppilaat harjoittelevat, miten uutisia tehdään yhdessä: kuka päättää, mistä uutisoidaan, millaisia osia uutisessa on, millaista kieltä uutisissa käytetään. Tehtävänä ei ole tehdä valmista lehteä, vaan hahmotelma riittää. Työskentely uutistoimituksessa on usein nopeatempoista, ja niin se on tässä tehtävässäkin. Aikaa ei ole kovin paljon ja aika pitäisi saada aikaan.

1️⃣ Toimituskokous (kaikille)
Aloittakaa ryhmänne toimituskokouksella. Keskustelkaa ja päättäkää:

Lehden nimi
Kenelle lehti on tarkoitettu?
Mitkä uutiset voisivat olla mukana?
Mikä on tärkein uutinen?
🧑‍💼 Päätoimittaja johtaa kokousta ja tekee lopulliset päätökset.

2️⃣ Jakakaa roolit
Jokaisella ryhmän jäsenellä on oma rooli.
Tarvittaessa yhdellä oppilaalla voi olla kaksi roolia.

🧑‍💼 Päätoimittaja
– päättää, mitkä jutut tulevat lehteen
– johtaa ryhmän työtä

✍️ Toimittajat (1–2)
– keksivät uutisille otsikot
– kirjoittavat 1–3 lausetta uutistekstiä

📸 Kuvaeditori
– päättää, millaisia kuvia juttuihin tarvitaan
(esim. ”kuva koulun pihasta”)

🎨 Taittaja
– piirtää sivun rakenteen:
missä otsikot, kuvat ja tekstit ovat

3️⃣ Valitkaa työskentelytapa: A tai B
🟢 VAIHTOEHTO A – KEVYT TOIMITUS
Valitkaa tämä, jos haluatte tehdä rauhallisen ja kevyen version.

Tehkää:

Lehden nimi
2 uutisotsikkoa
2 kuva-aihetta
Lyhyet tekstit (1–2 lausetta / juttu)
Yksinkertainen layout-hahmotelma
👉 Luonnos riittää, ei tarvitse viimeistellä.

🟡 VAIHTOEHTO B – LAAJEMPI TOIMITUS
Valitkaa tämä, jos haluatte tehdä hieman enemmän.

Tehkää:

Lehden nimi
Pääuutinen (otsikko + 2–3 lausetta)
1–2 pienempää uutista
Kuva-aiheet ja kuvatekstit
Selkeä etusivun layout
👉 Tämäkin on luonnos, ei valmis lehti.

4️⃣ Lopuksi
Valmistautukaa kertomaan lyhyesti:

Mikä uutinen oli teidän lehdessänne tärkein?
Oliko helppoa vai vaikeaa päättää, mitä jätetään pois?

• Päätetään oma uutisaihe (esim. MOK-viikko, koulutapahtuma, ajankohtainen aihe)
• Voidaan päättää tehdä tekstin lisäksi uutisesta myös podcast tai video, mikäli aikaa jää.
  
• Voidaan suunnitella myös kokonainen uutislehtisivu

Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma uutiselle:

• aihe
• uutisen ydin
• työnjako (pareittain/ryhmissä/yksin)
• aikataulu 

✅ Tässä vaiheessa voidaan myös antaa mahdollisuus tehdä valeuutinen. 

Oppilaat työskentelevät oman uutisensa parissa: 

Työvaiheita: 

• Aiheen taustatyö & tiedonhaku 

• Haastattelut / tiedonkeruu (esim. opettajalta, vierailijalta, kavereilta) 

• Otsikon, ingressin ja leipätekstin kirjoittaminen 

• Kuvan valinta / piirtäminen / kuvaaminen 

• Video-/äänityöskentely (mikäli halutaan tehdä vielä lisäksi esim. podcast) 

• Uutisen visuaalinen ilme, selkeys ja lopullinen viimeistely 

• Tarkistus: faktojen oikeellisuus, otsikko, kieli, ulkoasu 

• Valmiiden uutisten koonti: esim. seinälle, Padletiin, videonäyttelyyn 

• Halukkaat voivat lähettää jutun Mäntsälän uutisiin juttuvinkkinä https://oma.media.fi/lehti/mantsalan-uutiset/yhteystiedot/laheta-juttuvinkki/ 

Opettajan rooli: kiertää, ohjaa, tarkistaa kielen ja faktat, tukee yhteistyötä. 

• Itsearviointi ja vertaispalaute, opettajan palaute (LIITTEET): 

• Mitä opin uutisten tekemisestä? 

• Mikä oli parasta? 

• Miten voisin kehittää omaa työskentelyäni? 

• Yhteinen keskustelu: mitä uutta opimme uutisista ja niiden lukemisesta? 

Uutisnäyttely: luokassa, käytävällä tai digialustalla
Oppilaat esittelevät oman uutisensa