Hyppää sisältöön
Haku

Satujen salaisuudet

Viimeksi muokattu: 29.1.2026

  • Tavoite: Oppilaat tutustuvat satujen piirteisiin ja kerrontaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman sadun tai sadullisen esityksen. Lopputulos: Valmis oma satu tai sadullinen esitys, joka esitellään luokalle tai julkaistaan. 

    Apua satujen tekoon ja käsittelyyn: https://hoxapp.com/alakouluikaisten-opas-sadun-kirjoittamiseen-ajatuskartan-ja-juonikaavion-avulla/ 

    Muista: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa. 

  •  

  • Olipa kerran…
    Joka päivä…
    Kunnes eräänä päivänä…
    Siitä seurasi, että…
    Kunnes viimein…
    Sen päivän jälkeen…

    Tehtäviä:  

    • Totta vai satua? (suullinen): Opettaja sanoo väitteitä tai tapahtumia, esim.:”Kettu puhuu ihmisille”, ”Prinsessa pelastaa lohikäärmeen” ”Hirviö käy koulua” Oppilaat nostavat kätensä: voisiko tämä tapahtua oikeasti vai onko satua? 
    • Satusalaatti Oppilaat keksivät kolme asiaa: Satuhahmo (esim. jättiläinen), Yliluonnollinen esine (esim. puhuva peili), Paikka (esim. lentävä kirjasto) Näistä tehdään suullisesti tai kirjoittaen satualku. 2-4 lausetta.
    • Tutkitaan: Millaisia piirteitä saduissa on?  Alkusanat, yliluonnolliset tapahtumat, opetus, hyvät ja pahat hahmot, opetus ja ajatus. Tehtävä: valitse yksi tuttu satu ja merkitse, mitkä piirteet löytyvät siitä.
    • Tehdään satukaavan mukaisesti yhteinen satu.https://draamakoulussa.com/2015/04/02/satukaava/ 
    • 1. Sadun luuranko – tarinan purku ja kokoaminen 🦴(pari- tai yksilötyö, 20–25 min). Idea: Oppilas ei keksi satua tyhjästä, vaan purkaa olemassa olevan sadun rakenteeksi. Tämä tekee satukaavasta oikeasti ymmärrettävän.  Tehtävä:
      Oppilas valitsee tutun sadun (tai opettaja antaa saman kaikille). Oppilas kirjoittaa tai piirtää sadun satukaavan kohtiin:Olipa kerran…
      → Kuka on päähenkilö? Missä ollaan?
      Joka päivä…
      → Millainen arki oli?
      Kunnes eräänä päivänä…
      → Mikä muutti kaiken?
      Siitä seurasi, että…
      → Mitä vaikeuksia tai tehtäviä tuli?
      Kunnes viimein…
      → Miten ongelma ratkesi?
      Sen päivän jälkeen…
      → Miten elämä muuttui?
      Jatkokysymykset
      Mikä kohta on sadussa tärkein?
      Voisiko jonkin kohdan jättää pois? Miksi / miksi ei?
    • Muistellaan klassikkosatuja eri puolilta maailmaa. Keskustellaan: Mitä satuja tunnet eri puolilta maailmaa? Ovatko ne samanlaisia vai erilaisia? Löytyykö niistä sama satukaava?
    • Muuta kertomus saduksi:Lapsi asui rivitalossa ja lähti iltapäivällä pyörällä kotiin koulusta. Hän ajoi samaa reittiä kuin aina ennenkin ja pysähtyi hetkeksi katsomaan rakennustyömaata, joka oli ilmestynyt kadun varrelle. Matka jatkui ilman ongelmia, ja kotona lapsi söi välipalan ja teki läksyt ennen kuin meni ulos leikkimään.Tässä tekstissä kaikki on mahdollista oikeassa elämässä. Ei ole satukaavaa.
      Ei ole jännitystä tai yliluonnollista.  Ei ole opetusta tai sadun loppua.
      → oppilaan tehtävä on lisätä sadun piirteet ja rakenne.

     

    • Millaisia hahmoja saduissa esiintyy? Sankarit, roistot, eläimet, noidat, prinssit… 
    • Sadun hahmot eivät ole sattumanvaraisia: ne vievät tarinaa eteenpäin.
    • Onko hahmo aina hyvä tai paha?
    • Voiko hahmo muuttua sadun aikana?

    Tehtäviä:  

    • Valitse yksi satuhahmo ja laadi ”Hahmopassi”: nimi, taustatarina, vahvuudet/heikkoudet, unelma 
    • Hahmon ääni: Oppilaat valitsevat satuhahmon ja miettivät: Miten hän puhuu? Miten hän liikkuu? Mitä hän sanoisi, jos olisi juuri nyt luokassa? Oppilaat esittävät lyhyesti hahmonsa äänellä ja eleillä. 
    • Hahmon toivelista: Oppilas valitsee satuhahmon ja kirjoittaa: Kolme asiaa, joita hahmo toivoo. Yksi asia, josta hahmo on huolissaan. Yksi salaisuus, jota hahmo ei kerro kenellekään. 
    • . Hahmo ja sen tehtävä sadussa 🧭
      (yksilö- tai paritehtävä, 20 min). Oppilas valitsee satuhahmon (tuttu tai itse keksitty). Tehtävä: Vastaa kirjallisesti tai ranskalaisilla viivoilla: Kuka tämä hahmo on sadussa? Mitä tapahtuisi, jos tätä hahmoa ei olisi? Ketä tai mitä vastaan hahmo toimii? Auttaako vai estääkö hahmo sankaria? Oppilas ymmärtää, että hahmo ei ole vain “kiva tyyppi”, vaan rakenteellinen osa tarinaa
    • Sama hahmo – eri roolissa 🎭(ajattelu- ja kirjoitustehtävä, 20–25 min)Oppilas valitsee tutun satuhahmon (esim. noita, prinssi, eläin). Tehtävä: Kuvittele, että hahmo saa eri roolin kuin tavallisesti. Esim.: Noita onkin auttaja, prinssi onkin este, eläinhahmo onkin tarinan sankari. Oppilas kirjoittaa:  Millainen hahmo on nyt? Miten tarina muuttuu? Onko tämä yhä satu? Miksi? Halutessaan oppilas voi kirjoittaa lyhyen kohtauksen

    • Miten satu muuttuu, jos sen kertoo eri hahmo?
    • Tarina ei ole sama kaikille – se riippuu siitä, kuka kertoo.
    • Kuka yleensä kertoo sadun?
      Voiko sankari ja roisto nähdä tapahtumat eri tavalla?
      Lyhyt esimerkki suullisesti:Punahilkka eksyi metsään.
      – Punahilkan mielestä: pelottavaa
      – Suden mielestä: tavallinen työpäivä

       

    Tehtäviä:  

    • Valitse satu (esim. Punahilkka) ja kirjoita lyhyt versio toisen hahmon näkökulmasta (esim. suden).   
    • Kirje hahmolta: Oppilaat kirjoittavat lyhyen kirjeen jonkun satuhahmon näkökulmasta, esim: ”Rakas lukija. Minä olen se susi. Ja haluan kertoa, mitä oikeasti tapahtui metsässä…” Voi olla hauska, surullinen tai paljastava kirje. 
    • Satuhahmon haastattelu: Parit tekevät niin, että toinen on toimittaja, toinen satuhahmo.  Toimittaja kysyy esimerkiksi: Mikä on ollut elämäsi jännittävin hetki? Mikä ärsyttää satujen maailmassa? Kuka on sankari sinun mielestäsi? 
    • Sama tapahtuma – kaksi totuutta ⚖️(pari- tai yksilötyö, 20–25 min). Oppilas valitsee tutun sadun ja yhden tapahtuman (esim. kohtaaminen metsässä, taistelu, pako). Tehtävä: Kirjoita samasta tapahtumasta kaksi lyhyttä tekstiä kahden eri hahmon näkökulmasta. Molemmat tekstit kertovat samasta tapahtumasta, mutta tunnelma, syyt ja tunteet ovat erilaiset.  Lopuksi vastaa: Kumpi tuntui oikeudenmukaisemmalta? Muuttuiko käsityksesi sankarista tai roistosta?
    • Näkökulmakartta 🧠(pari- tai ryhmätyö, 20 min). Oppilaat valitsevat yhden sadun ja piirtävät tai kirjoittavat: keskelle: yksi tapahtuma, ympärille: 3–4 hahmoa. Jokaiselle hahmolle:Mitä hän näki?
      Mitä hän ajatteli?
      Mitä hän pelkäsi tai toivoi?
      👉 Lopuksi keskustelu:

      Oliko kenelläkään “koko totuus”?

     

    • Miten satu muuttuu, jos tapahtumat sijoitetaan nykypäivään? 
    • Mikä sadussa kuuluu selvästi “ennen vanhaan”? Mikä voisi tapahtua myös nyt?
    • Taululle kaksi saraketta: Ennen ja Nyt
      (esim. linna → kerrostalo, kirje → viesti, hevonen → bussi, torni → kerrostalon ylin kerros, kylä → kaupunginosa, metsäpolku → puistoreitti, markkinat → ostoskeskus, mökki metsän keskellä → mummolan rivitaloasunto, hevoskärryt → auto, jalan kulkeminen päiväkausia → junamatka, lentävä matto → sähköpotkulauta / drone, sanansaattaja → puhelinsoitto/Whatsapp, kuningas → kaupunginjohtaja, prinssi → somevaikuttaja / urheilija, hovi → työpaikka / koulu, taikasauva → sovellus, pata → mikroaaltouuni)

    Tehtäviä:  

    • Satuhahmon kännykkä: Oppilaat miettivät: Mitä satuprinsessa tai -sankari kirjoittaisi kaverille viestissä? Millaisia kuvia hän ottaisi ja jakaisi? Kirjoitetaan ”viestiketju” tai tehdään kuvitteellinen somesivu. 
    • Satu koulussa: Oppilaat valitsevat satuaiheen ja miettivät, miten se muuttuisi, jos kaikki tapahtuisi koulussa. Missä satu tapahtuisi? (ruokala, luokka, piha…) Keitä olisivat opettaja, rehtori, ”paha” hahmo? → Kirjoitetaan tai kerrotaan uusi versio. 
    • Suunnittele lyhyt satu, jossa vanha satu tapahtuu nykyaikana.
      → Esim. ”Nykyajan Tuhkimo” tai ”Digiajan Kolme Pientä Porsasta” 
    • Mikä muuttuu – mikä säilyy? 🔄(ajattelu + kirjoittaminen, 20 min)Oppilas valitsee tutun sadun. Tehtävä: Tee kaksiosainen suunnitelma. Osa A: Muutokset (nykypäivä): Kirjoita 5 asiaa, jotka täytyy muuttaa: esimerkiksi paikka, välineet,
      viestintä, aikuiset / auktoriteetit, ongelma
      Osa B: Säilyvät asiat (sadun ydin)
      Kirjoita 3 asiaa, jotka eivät saa muuttua: esimerkiksi hahmon tavoite, vastustus tai este, opetus tai lopputulos.
    • Nykyaikainen juonisuunnitelma 🧩(rakenteellinen, 20–25 min). Oppilas valitsee sadun ja tekee siitä nykypäivään sijoittuvan juonirungon satukaavan avulla.Täydennä:Olipa kerran…
      → missä ja milloin (nykyajassa)?
      Joka päivä…
      → millaista arki on nyt?
      Kunnes eräänä päivänä…
      → mikä ongelma syntyy nykymaailmassa?
      Siitä seurasi, että…
      → miten asiaa yritetään ratkaista?
      Kunnes viimein…
      → mikä on ratkaisu?
      Sen päivän jälkeen…
      → mitä opittiin?
      Halutessaan oppilas voi kirjoittaa rungon pohjalta lyhyen tarinan.

    • Miten satuja voi kertoa ja tulkita? 
    • Sama satu voi muuttua, kun sen esittämistapa muuttuu.

    Tehtäviä: 

    •  Satu 20 sekunnissa: Parit valitsevat tutun sadun ja esittävät sen nopeana näytelmänä tai pantomiimina niin, että kaikki tapahtuu 20 sekunnissa. Muiden tehtävä: arvaa satu! 
    • Kolmen kuvan satu: Oppilas piirtää kolme kuvaa: Sadun alku (esim. hahmo lähtee matkaan) Käännekohta tai ongelma. Loppu tai opetus.  Kuvien pohjalta voi halutessaan kertoa suullisesti, mistä sadussa on kyse. 
    • Kertokaa satu kolmella lauseella: alku, ongelma ja ratkaisu.
    • Satujen vaihtaminen parin kanssa tai ryhmän kanssa: oppilas kirjoittaa aloituksen, vaihtaa toisen kanssa vihkoa, ja kirjoitetaan jatko, näin jatketaan. Voidaan sopia, että sadussa on tietty määrä virkkeitä.
    • Suunnitellaan lyhyt pantomiimisatu, joka esitetään. Toinen kertoo, toinen esittää.
    • Tehdään vielä kerran yhteinen satu käyttäen satukaavaa (ks. tunti 1)) https://draamakoulussa.com/2015/04/02/satukaava/ . Ryhmässä joku aloittaa ja seuraava jatkaa satukaavaa käyttäen. 
    • Sama satu – kolme esitystapaa 🎬(pari- tai ryhmätyö, 20–25 min).Oppilaat valitsevat yhden tutun sadun. Tehtävä: Valmistelkaa sadusta kolme erilaista versiota: suullinen kertomus, pantomiimi tai lyhyt näytelmä, kolmen lauseen tiivistelmä TAI kolmen kuvan satu. Esitysten jälkeen vastataan kirjallisesti tai suullisesti: Mikä versio oli selkein? Mikä herätti eniten tunteita? Muuttuiko sadun opetus tai pääajatus?
    • Esitystapa muuttaa tarinaa 🔍(yksilö- tai paritehtävä, 20 min). Oppilas valitsee yhden esitystavan: pantomiimi, kuvasarja, nopea 20 sekunnin esitys, yhteinen jatkosatu. Miettikää: Mitä tästä sadusta jäi pois? Mitä korostui?
      Mitä lukija/katsoja ymmärtää varmasti? Mitä voi ymmärtää väärin?

  • Päätetään oma satuprojekti: 

    • Kirjoitettu satu, kuvasatu, esitys, animaatio, äänisatu… 

    Suunnitellaan (apuna voi käyttää sadun  suunnittelupohjaa ja työsuunnitelmapohjaa): 

    • sadun aihe 
    • hahmot 
    • juonen pääpiirteet 
    • työnjako (yksin, pareittain tai ryhmässä) 
    • aikataulu 

    ✅ Opettaja voi ohjata ja auttaa ideoinnissa ja näkökulmien vaihtelussa. 

  • Oppilaat työskentelevät oman sadun parissa: 

    Työvaiheita: 

    • Hahmojen, juonen ja kerronnan suunnittelu 
    • Sadun kirjoittaminen, kuvitus, äänitys tai dramatisointi 
    • Sadun rakenteen selkeyttäminen (alku, ongelma, ratkaisu, opetus) 
    • Visuaalinen tai esityksellinen viimeistely 
    • Halutessaan digitaalinen toteutus (esim. PowerPoint, animaatio) 
    • Tekstin, esityksen tai kuvituksen viimeistely 
    • Satujen koonti satuhetkeä, näyttelyä tai digialustaa varten 

     

    Opettajan rooli: ohjata tarinan kehittämisessä ja rakenteen selkeyttämisessä. 

  • Itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan arviointi : 

    • Mitä opin saduista ja tarinankerronnasta? 
    • Mikä projektissa oli parasta? 
    • Miten voisin kehittää omaa satutaitoani?
    • Yhteinen keskustelu satujen merkityksestä ja opetuksista 

  • Satuhetki / näyttely: sadut esitetään tai julkaistaan luokalle