Sarjakuvan voima

Tavoite: Oppilaat tutustuvat sarjakuvan kerrontaan ja visuaalisiin ilmaisukeinoihin sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman 3–6 ruudun sarjakuvan. Lopputuotos: Valmis sarjakuva (paperilla tai digitaalisesti), joka esitellään näyttelyssä. 

Hyvä apu sarjakuvaprojektin tekoon on esimerkiksi: https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/pdf/sarjakuvaprojekti-ohje.pdf 

MUISTA: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa.  

• Paperia (A4/A3), kyniä, tusseja, värejä 

• Sarjakuvapohjia Sarjakuvapohjia löydät esim. täältä tai https://www.canva.com/ 

• Hahmon- ja juonensuunnittelupohjat LIITE 

• Digivaihtoehtona: sarjiskone.fi Sarjiskone – Etusivu 

• Esimerkkisarjakuvia 

• Näyttelyalusta: seinä, vitriini, digialusta (Padlet, Teams, Pedanet..) 

• Itsearviointilomake, vertaisarviointilomake, opettajan palaute (LIITTEET) 

• Aivoriihi: mitä sarjakuvia tunnetaan? Ryhmässä valitaan kirjuri, joka kirjaa erilaisia tuntemiaan sarjakuvia ylös.  Keskustellaan yhdessä.
  
  
• Sarjakuvan peruspiirteet lyhyesti: kuvat, tekstit, ruutujako, järjestys, lukusuunta, kertojateksti. Todetaan, että sarjakuva on sarja kuvia, siinä on päähenkilö, juoni, tapahtumapaikka, jne. Tähän voidaan halutessaan yhdistää tehtävät Mitä sanoja tulee mieleen sanasta ”sarjakuva”? ja Sarjakuvan osat (katso alhaalla Tehtäviä-osiossa)
   
• Todetaan, että sarjakuvassa merkityksiä luovat sanallinen kieli (repliikit, kertojatekstit, äänisanat), visuaalinen kieli (ilmeet, eleet, kuvat, värit), rakenteellinen kieli (ruudut, lukusuunta, rytmi)
• Käydään läpi esimerkkejä eri sarjakuvista (Aku Ankka, Fingerpori, Calvin & Hobbes, Kieku & Kaiku…)  https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/nostalgia/kieku-ja-kaiku-sarjakuva/ 

• https://en.wikipedia.org/wiki/Calvin_and_Hobbes 

Tehtäviä 

• Sarjakuva-arvaus: Opettaja näyttää tutun sarjakuvahahmon kuvan (ilman nimeä) → tunnistetaanko? 

• Sarjakuva-sana-assosiaatio: Mitä sanoja tulee mieleen sanasta ”sarjakuva”? Oppilaat sanovat sanoja, opettaja kirjoittaa ne taululle. 

• Sarjakuvatyylilotto: Kirjoita paperilapuille eri sarjakuvatyylejä (esim. hauska, jännittävä, vanhanaikainen…) → oppilas nostaa yhden ja piirtää yksinkertaisen hahmon sillä tyylillä. 

• ”Sarjakuvatarinan rakennuspalikat” (suullinen peli). Opettaja tai oppilas sanoo jonkin satunnaisen asian (esim. ”kissa”, ”avaruus”, ”kännykkä”, ”jääkaappi”), ja seuraava oppilas jatkaa kertomalla, mitä hahmolle tapahtuu – aina yksi lause kerrallaan. Näin muodostuu yhdessä pieni sarjakuvatarina ilman kuvia. Lopuksi voidaan miettiä, millaisia ruutuja siihen voisi tulla (vaikka ei piirretä niitä vielä)
  
  
• Sarjakuvan osat. Oppilaalle paperi, jossa on sanat: puhekupla, ajatuskupla, kertojateksti, äänisana, ruutu, lukusuunta. Oppilas piirtää osat paperille ja esittää tuotoksen parilleen tai ryhmälleen.
• Yhteinen “Mikä on sarjakuva?” -juliste. Jokainen oppilas kirjoittaa yhden lauseen tai yhden sanan.  Laitetaan juliste seinälle.
• Sarjakuvan kielet – tunnista ja nimeä. Oppilas saa lyhyen kuvauksen tilanteesta, esim.: Hahmo seisoo sateessa. Hänen ilmeensä on surullinen. Puhekuplassa lukee: “No niin.” Tehtävä: Mikä osa on sanallista kieltä? Mikä visuaalista kieltä? Mikä rakenteellista kieltä? Piirrä tilanne.

• Puhe- ja ajatuskuplat, ilmeet, liike, ääni, tunnelma, värit, ruudut, lukusuunta, rytmi. Millaisia eri keinoja sarjakuvassa käytetään ilmaisemiseen? 

• Miten käytetään puhekuplia, ajatuskuplia, huudahduksia, tehostesanoja, ilmeitä ja eleitä? 

• Miten sarjakuva esittää ääntä, liikettä, tunnelmaa? 

• Miten kuvakulma, värit, sommittelu ja ilmeet ohjaavat lukijan kokemusta? Voiko kuvan tyyli (realistinen, karikatyyrinen, abstrakti…) muuttaa tunnelmaa?  

• Katsotaan mallia (esim. Jussi-enon piirustuskoulu -video) Neljän kuvan sarjakuva Jussi-enon piirustuskoulu. Oppilaat etsivät: yhden keinon, jolla näytetään ääni, yhden keinon, jolla näytetään tunne ja yhden keinon, jolla ohjataan lukemista.

Tehtäviä 

• Puhekuplapeli: Opettaja jakaa kuvia, joissa on hahmoja ilman puhekuplia → oppilas keksii, mitä hahmo voisi sanoa tai ajatella Sarjakuvapohjia saat esim. täältä 

• Tehostesana-tehdas: Keksi omia ääntä kuvaavia sanoja (esim. ”poks”, ”rrrum”, ”kraak”) ja kirjoita ne eri tyyleillä paperille (isolla, vinossa, aaltoilevana). 

• Ilmekortit: Piirrä 4 pientä naamaa: iloinen, vihainen, yllättynyt, surullinen → liitä kuhunkin puhekupla, jossa tunne näkyy. 

• Sama kohtaus, eri tunnelma: Piirrä kaksi versiota samasta kohtauksesta – yksi iloinen, toinen jännittävä. Vaihda vain ilmeitä, värejä tai puhekuplia.
• Hiljainen ruutu. Oppilas piirtää ruudun, jossa  ei ole yhtään tekstiä.  Silti pitäisi näkyä: ääni TAI liike TAI voimakas tunne
• Liikeviiva-laboratorio. Oppilas piirtää saman hahmon: paikallaan, kävelemässä, juoksemassa, putoamassa→ vain liikeviivojen ja asennon avulla (ei tekstiä).
• Rytmi = ruutujen koko. Piirrä sama tapahtuma kahdella tavalla: käytä ensin paljon pieniä ruutuja  tee sama sitten käyttämällä vain yhtä isoa ruutua.
  👉 Keskustelu: Kumpi tuntuu nopeammalta? Miksi?
• Totuus vs. ajatus. Oppilas piirtää hahmon, jolla on  puhekuplassa yksi asia  ja ajatuskuplassa eri asia.
• Kasvot ilman suuta. Oppilas piirtää kasvot ilman suuta. Tunne pitää näkyä vain silmistä,  kulmakarvoista ja pään asennosta.
• Mustavalko vs. väri. Oppilas tekee pienen ruudun ensin mustavalkoisena  ja sitten väreillä.  👉 Pohditaan:: Mitä värit toivat lisää?
• Kuvakulmakokeilu. Oppilas piirtää hahmon ylhäältä päin, alhaalta päin. 👉 Kysymys: Kumpi näyttää voimakkaammalta? Miksi?

• Miten hahmot rakennetaan? Sankarit, antisankarit, eläinhahmot… Ketkä ovat sankareita, antisankareita, roistoja, sivuhahmoja? Miten hahmoihin samaistuu? Miten ne esitetään visuaalisesti?
• Sankari, antisankari vai roisto? Aloitetaan nopeasti yhteisellä keskustelulla:
  Sankari = tekee oikein, haluaa auttaa
  Antisankari = rikkoo sääntöjä, mutta silti kiinnostava
  Roisto = toimii muita vastaan
  Sivuhahmo = tukee tai häiritsee päähenkilöä
• Näihin voi käyttää tuttuja esimerkkejä:
  Aku Ankka – antisankari
  Mikki Hiiri – sankari
  Fingerpori – tavallisia ihmisiä, joskus antisankareita
  Calvin and Hobbes – lapsisankari + eläinhahmo

Tehtäviä 

•  Hahmopassi : Keksi hahmo ja tee sille hahmopassi: nimi, ikä, luonne, erikoistaito, lempiruoka, suurin pelko. 

• Pikapiirros: Piirrä oma hahmosi 3 minuutissa! Nimeä se ja keksi yksi lause, jonka se usein sanoo. 

• ”Jos hahmo olisi…”: Täydennä lauseet: ”Jos hahmoni olisi eläin, se olisi…”, ”Jos se olisi väri, se olisi…”  Keksi itse lisää tällaisia lauseita. 

• Hahmokaverit: Piirrä kaksi hahmoa, jotka ovat kavereita. Mitä ne tekevät yhdessä? Millaisia he ovat eri tavalla?
• Salainen ajatus. Oppilas piirtää hahmon ja lisää  yhden puhekuplan ja yhden ajatuskuplan, jota muut eivät kuule. : 👉 Kysymys: Kumpi kertoo hahmosta enemmän?
• Vastaparit. Oppilas piirtää kaksi hahmoa, jotka ovat iso – pieni,  rohkea – pelokas,  fiksu – hölmö 👉 Miksi tällaiset parit toimivat sarjakuvissa?
• Hahmon tervehdys. Oppilas keksii  yhden sanan tai yhden eleen, jolla hahmo tervehtii. 👉 Voi esittää paikaltaan.
• Hahmon lempisana. Mitä sanaa hahmo käyttää usein? Esim.:“Ööh…”“Jes!”“Ei kai…”
• Kysy hahmolta. Oppilas on hahmo.. Pari kysyy: Missä asut? Mikä sinua pelottaa? Mistä pidät? Missä olet hyvä? Missä et ole niin hyvä? Mitä haluaisit oppia?
  Oppilas vastaa hahmona.
• Hahmo liikkeessä (ilman piirtämistä) Oppilas näyttää miten hahmo kävelee ja miten se istuu👉. Muut arvaavat millainen hahmo on.

• Miten suunnitellaan juoni, hahmot ja ruutujako? Miten teksti ja kuva rytmitetään yhdessä? 

• Miten rakennetaan juoni (alku–käännekohta–loppu).  

• Sarjakuvan rytmi: kuinka monta ruutua tarvitaan? 

Tehtäviä 

•  Tehkää kolmen ruudun nopea sarjakuva. Taittakaa A4-paperi kolmeen osaan. Tehkää sarjakuva, jossa on tarinan alku, keskikohta (jossa tapahtuu jokin käänne) sekä loppukohtaus. Voit käyttää omaa aiemmin keksimääsi hahmoa tai keksiä uuden. Käyttäkää ilmaisukeinoina ainakin 3 eri tapaa, esim.  puhekuplia, ääniefektejä ja ilmeitä) 

• Ruuturakentaja: Piirrä kolme ruutua:
  ▫️ yksi pieni
  ▫️ yksi keskikokoinen
  ▫️ yksi iso 

Piirrä kuhunkin yksi tapahtuma. Mieti:
🔸 Pieneen → nopea tai pieni asia
🔸 Keskikokoiseen → tavallinen kohtaus
🔸 Isoon → tärkeä tai jännittävä hetki 

•  Piirrä juna, jossa on 3 vaunua. Kirjoita tai piirrä kuhunkin vaunuun yksi tapahtuma: 🚂 Alku: Mistä tarina alkaa? Keskikohta: Mitä yllättävää tapahtuu? Loppu: Miten kaikki päättyy? Voit käyttää sanoja tai kuvia, tai vaikka hymiöitä! 

• Tee sarjakuvaruutu (tai käytä valmista kuvaa) ja tee siihen nämä 4 asiaa: Kirjoita puhekupla Lisää liikeviivat (esim. juokseminen, heilutus) Kirjoita yksi ääntä kuvaava sana (esim. POKS, RRRR…) Näytä ilme tai tunne (piirrä naama: iloinen, vihainen…)
• Juonipalapeli
  Oppilas saa kolme lausetta (tai kirjoittaa itse):🟢 Alku: “Eräänä päivänä…”🟡 Keskikohta: “Mutta sitten…”🔵 Loppu: “Lopulta…”👉 Oppilas täydentää sanallisesti. Halutessaan voi piirtää myöhemmin.
• Mikä ruutu puuttuu? Opettaja näyttää tai lukee: alku, loppu Oppilaat keksivät: Mitä keskellä täytyy tapahtua, jotta tarina toimii?
• Sama tarina – eri loppu. Oppilas saa valmiin alun + keskikohdan. Tehtävä: Keksi hauska loppu TAI yllättävä loppu TAI surullinen loppu
• Sama ruutu, eri teksti. Opettaja näyttää yhden kuvan. Oppilaat keksivät hauskan puhekuplan ja jännittävän puhekuplan.
• Ruutujärjestys sekaisin. Opettaja antaa kolme ruutua väärässä järjestyksessä.  Oppilas järjestää: mikä ensin, mikä keskelle ja mikä viimeiseksi. 👉 Juoni näkyy järjestyksessä.
• Lopetustehtävä (metaoivallus) Mitä tarvitaan tarinaan?  Hahmo, ongelma, muutos, loppu → Taululle syntyy sarjakuvan tarinakaava.

• Oppilaat päättävät: yksin, pareittain vai ryhmässä?

• Tehdään työsuunnitelma (LIITE) 

• aihe 

• hahmot 

• ruutumäärä 

• tyyli 

• työnjako ja ajankäyttö 

• juonipolku ja ruutuluonnos.  

Oppilaat työstävät sarjakuvaansa vaiheittain

1. Suunnitelman kirkastaminen vielä lyhyesti
– hahmot, juoni ja ruutujen määrä
– voidaan käyttää aiemmilla oppitunneilla tehtyjä tuotoksia

2. Ruutujen piirtäminen ja sommittelu
– ruutujen koko ja järjestys
– tärkeät hetket isoihin ruutuihin
– tikku-ukot ja luonnokset sallittuja tässä vaiheessa

3. Tekstien lisääminen
– puhe- ja ajatuskuplat
– tehostesanat ja mahdolliset selitteet
– huomioidaan luettavuus ja tekstin määrä

4. Viimeistely
– väritys ja yksityiskohdat
– nimikyltti (sarjakuvan nimi ja tekijä(t)) ja lyhyt esittelyteksti
– sarjakuvan kansilehti jos halutaan koota useammista sarjakuvista sarjakuvalehti

5. (Valinnainen) Digivaihtoehto
– sarjakuvan tekeminen tai viimeistely digitaalisesti
(esim. sarjiskone.fi tai muu alusta)

6. Tarkistus ja palaute
– tarkistuslista tukena:
▫ tarinan loogisuus
▫ ruutujen järjestys
▫ luettavuus
▫ tekstien ja kuvien yhteistyö

7. Julkaisu ja jakaminen
– sarjakuvat kootaan näyttelyyn
(luokkaan, käytävälle, Padletiin tai kirjaksi, esim. Book Creator)

✅ Opettaja kiertää tukemassa, auttaa etenemisessä ja muistuttaa, että tarina ja ymmärrettävyys ovat tärkeämpiä kuin taiteellinen taito.

Suunnitellaan näyttelyä ja arvioidaan omaa ja toisten työskentelyä.

Itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan palaute (LIITTEET)

• Näyttelykierros tai esittely: oppilaat esittelevät oman työnsä lyhyesti (tai parityönä) 

• Mahdollisuus äänestykseen: esim. “luokan hauskin”, “yllättävin tyyli”, “tarkin työ” jne.