Sarjakuvan voima – 15 oppitunnin työpaja

Viimeksi muokattu: 29.7.2025
  • Tavoite: Oppilaat tutustuvat sarjakuvan kerrontaan ja visuaalisiin ilmaisukeinoihin sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman 3–6 ruudun sarjakuvan.
    Lopputulos: Valmis sarjakuva (paperilla tai digitaalisesti), joka esitellään näyttelyssä. 

    Hyvä apu sarjakuvaprojektin tekoon on esimerkiksi: https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/pdf/sarjakuvaprojekti-ohje.pdf 

    MUISTA: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa.  

    • Paperia (A4/A3), kyniä, tusseja, värejä 
    • Hahmon- ja juonensuunnittelupohjat LIITE 
    • Esimerkkisarjakuvia 
    • Näyttelyalusta: seinä, vitriini, digialusta (Padlet, Teams, Pedanet..) 
    • Itsearviointilomake, vertaisarviointilomake, opettajan palaute (LIITTEET) 
    • Aivoriihi: mitä sarjakuvia tunnetaan? Ryhmässä valitaan kirjuri, joka kirjaa erilaisia tuntemiaan sarjakuvia ylös.  Keskustellaan yhdessä. 
    • Sarjakuvan peruspiirteet: kuvat, tekstit, ruutujako, järjestys. Todetaan, että sarjakuva on sarja kuvia, siinä on päähenkilö, juoni, tapahtumapaikka, jne. 

     

    Tehtäviä 

    • Sarjakuva-arvaus: Opettaja näyttää tutun sarjakuvan hahmon kuvan (ilman nimeä) → tunnistetaanko? 
    • Sarjakuva-sana-assosiaatio: Mitä sanoja tulee mieleen sanasta ”sarjakuva”? Oppilaat sanovat sanoja, opettaja kirjoittaa ne taululle. 
    • Sarjakuvatyylilotto: Kirjoita paperilapuille eri sarjakuvatyylejä (esim. hauska, jännittävä, vanhanaikainen…) → oppilas nostaa yhden ja piirtää yksinkertaisen hahmon sillä tyylillä. 
    • ”Sarjakuvatarinan rakennuspalikat” (suullinen peli)
      Opettaja tai oppilas sanoo jonkin satunnaisen asian (esim. ”kissa”, ”avaruus”, ”kännykkä”, ”jääkaappi”), ja seuraava oppilas jatkaa kertomalla, mitä hahmolle tapahtuu – aina yksi lause kerrallaan. Näin muodostuu yhdessä pieni sarjakuvatarina ilman kuvia. Lopuksi voidaan miettiä, millaisia ruutuja siihen voisi tulla (vaikka ei piirretä niitä vielä) 

     

    • Opetus: puhe- ja ajatuskuplat, ilmeet, liike, ääni, tunnelma. Millaisia eri keinoja sarjakuvassa käytetään ilmaisemiseen? 
    • Miten käytetään puhekuplia, ajatuskuplia, huudahduksia, tehostesanoja, ilmeitä ja eleitä? 
    • Miten sarjakuva esittää ääntä, liikettä, tunnelmaa? 
    • Miten kuvakulma, värit, sommittelu ja ilmeet ohjaavat lukijan kokemusta? Voiko kuvan tyyli (realistinen, karikatyyrinen, abstrakti…) muuttaa tunnelmaa?  

     

    Tehtäviä 

     

    • Tehostesana-tehdas: Keksi omia ääntä kuvaavia sanoja (esim. ”poks”, ”rrrum”, ”kraak”) ja kirjoita ne eri tyyleillä paperille (isolla, vinossa, aaltoilevana). 
    • Ilmekortit: Piirrä 4 pientä naamaa: iloinen, vihainen, yllättynyt, surullinen → liitä kuhunkin puhekupla, jossa tunne näkyy. 
    • Sama kohtaus, eri tunnelma: Piirrä kaksi versiota samasta kohtauksesta – yksi iloinen, toinen jännittävä. Vaihda vain ilmeitä, värejä tai puhekuplia. 

     

    • Miten hahmot rakennetaan? Sankarit, antisankarit, eläinhahmot… Ketkä ovat sankareita, antisankareita, roistoja, sivuhahmoja? Miten hahmoihin samaistuu? Miten ne esitetään visuaalisesti? 

     Tehtäviä 

    •  Hahmopassi : Tee oma passi keksimällesi hahmolle: nimi, ikä, luonne, erikoistaito, lempiruoka, suurin pelko. 
    • Pikapiirros: Piirrä oma hahmosi 3 minuutissa! Nimeä se ja keksi yksi lause, jonka se usein sanoo. 
    • ”Jos hahmo olisi…”: Täydennä lauseet: ”Jos hahmoni olisi eläin, se olisi…”, ”Jos se olisi väri, se olisi…” Keksi itse lisää tällaisia lauseita. 
    • Hahmokaverit: Piirrä kaksi hahmoa, jotka ovat kavereita. Mitä ne tekevät yhdessä? Millaisia he ovat eri tavalla? 
    • Miten suunnitellaan juoni, hahmot ja ruutujako? Miten teksti ja kuva rytmitetään yhdessä? 
    • Miten rakennetaan juoni (alku–käänne–loppu).  
    • Sarjakuvan rytmi: kuinka monta ruutua tarvitaan? 

     

    Tehtäviä 

     

    •  Tehkää kolmen ruudun nopea sarjakuva. Taittakaa A4-paperi kolmeen osaan. Tehkää sarjakuva, jossa on tarinan alku, keskikohta ja loppu. Voit käyttää omaa aiemmin keksimääsi hahmoa tai keksiä uuden. Käyttäkää ilmaisukeinoina ainakin 3 eri tapaa, esim.  puhekuplia, ääniefektejä ja ilmeitä) 
    • Ruuturakentaja: Piirrä kolme ruutua:
      ▫️ yksi pieni
      ▫️ yksi keskikokoinen
      ▫️ yksi iso 

    Piirrä kuhunkin yksi tapahtuma. Mieti:
    🔸 Pieneen → nopea tai pieni asia
    🔸 Keskikokoiseen → tavallinen kohtaus
    🔸 Isoon → tärkeä tai jännittävä hetki 

    •  Piirrä juna, jossa on 3 vaunua. Kirjoita kuhunkin vaunuun yksi tapahtuma: 🚂 Alku: Mistä tarina alkaa? Keskikohta: Mitä yllättävää tapahtuu? Loppu: Miten kaikki päättyy? Voit käyttää sanoja tai kuvia, tai vaikka hymiöitä! 
    • Tee sarjakuvaruutu (tai käytä valmista kuvaa) ja tee siihen nämä 4 asiaa: Kirjoita puhekupla Lisää liikeviivat (esim. juokseminen, heilutus) Kirjoita yksi ääntä kuvaava sana (esim. POKS, RRRR…) Näytä ilme tai tunne (piirrä naama: iloinen, vihainen…) 

     

    • Oppilaat päättävät: yksin, pareittain vai ryhmässä 
    • Tehdään työsuunnitelma (LIITE) 
    • aihe 
    • hahmot 
    • ruutumäärä 
    • tyyli 
    • työnjako ja ajankäyttö 
    • juonipolku ja ruutuluonnos 
    • Oppilaat työstävät sarjakuvaansa vaiheittain: 
    • Ruutujen piirtäminen ja sommittelu 
    • Tekstien lisääminen: puhekuplat, tehosteet, selitteet 
    • Viimeistely: väritys, yksityiskohdat, nimikyltti, esittelyteksti ja sarjakuvan kansilehti 
    • Sarjakuvista voidaan myös tehdä oma perinteinen tai sähköinen kirja (Book Creator ) 
    • Tarkistuslista: sarjakuvan loogisuus, siisteys, luettavuus, tekstit 
    • Sarjakuvat kootaan näyttelyyn (luokkaan, käytävälle, Padletiin tms.) 
    • Opettaja kiertää tukemassa ja selkeyttää vaiheita. 
  • Itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan palaute (LIITTEET)

    • Näyttelykierros tai esittely: oppilaat esittelevät oman työnsä lyhyesti (tai parityönä) 
    • Mahdollisuus äänestykseen: esim. “luokan hauskin”, “yllättävin tyyli”, “tarkin työ” jne.