Hyppää sisältöön
Haku

Näyttämön taikaa

Viimeksi muokattu: 30.1.2026

  • Tavoite: Oppilaat tutustuvat näytelmän kerrontaan, suunnittelevat ja toteuttavat oman mininäytelmän valitsemastaan aiheesta. Lopputulos: Valmis lyhyt näytelmä tai pitempi kohtaus, joka esitetään luokalle tai yleisölle. Tarkoitus ei ole tehdä pitkää esitystä, vaan lyhyt näytelmä, joka valmistellaan huolella. Näytelmät esitetään viimeisellä tunnilla, joten esityksen pituus täytyy määrittää niin, että kaikki ehtivät esittää. Jos aika ei riitä, näytelmien esityksiä voidaan jatkaa  myöhemmin esimerkiksi seuraavalla viikolla. 

    Muista: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa.

    • Esimerkkikohtauksia näytelmäteksteistä 
    • Materiaalit lavastukseen ja puvustukseen 

    • Tutustutaan näytelmän piirteisiin: → Vuorosanat, näyttämöohjeet, toiminta tapahtuu lavalla 
    • Tapahtumat kerrotaan lavalla, ei kertojan kautta.
    • Kehon, äänen ja ilmeiden merkitys
    • Verrataan näytelmää, romaania ja elokuvaa: Miten sama tarina muuttuu eri muodossa? Taululle kolme saraketta:
      • kirja → kertojan ajatuksia, kuvailua
      • näytelmä → puhe, liike, ilmeet
      • elokuva → kamera, leikkaus, musiikki

    Tehtäviä:  

    • Romaani vai näytelmä? Opettaja sanoo tilanteen: ”Kaksi ystävää riitelee koulun pihalla.” Oppilaat pohtivat: Miltä tämä näyttäisi  näytelmänä? Miltä se tuntuisi kirjassa? Miten se kuvataan elokuvassa? Eroja voidaan kirjata taululle sarakkeisiin. 
    • Vuorosanalotto: Oppilasparit keksivät kaksi vuorosanaa ja yhden näyttämöohjeen, esimerkiksi: A: “Tämä ei voi olla totta!” B: “Mutta se on jo tapahtunut.” (Katsoo lattialle ja istuu hitaasti) Pari esittää minikohtauksen. 
    • Elävä patsas: Oppilaat tekevät ryhmässä liikkumattoman patsaan sopimastaan tilanteesta. Muut arvaavat, mitä tilanteessa tapahtuu. Keskustellaan siitä, mitä kehon asennot ja ilmeet kertovat.
    • Sama kohtaus – kirja vai näytelmä? ✍️🎭(pari- tai yksilötyö, 20 min). Oppilas saa lyhyen kertovan tekstin, esim.: Kaksi ystävää seisoi pihalla. Toinen oli vihainen ja ajatteli, ettei toinen ymmärtänyt häntä ollenkaan.
      Tehtävä: Muokkaa teksti näytelmäksi. Poista kertoja, lisää vuorosanat,
      lisää 1–2 näyttämöohjetta. Harjoitelkaa ja esittäkää lyhyesti. Lopuksi miettikää, mitä piti muuttaa, jotta tästä tuli näytelmä?
    • Esittäkää tilanteita ilman sanoja tai käyttäen korkeintaan 1-2 vuorosanaa:1. Joku yrittää päästä mukaan, mutta ei uskalla Tilanne: Hahmo seisoo sivussa ja seuraa muiden leikkiä tai keskustelua, mutta ei uskalla mennä mukaan. Katsojan pitäisi ymmärtää: hahmo haluaisi mukaan, jokin estää häntä (pelko, ujous, aiempi kokemus)Toimivia keinoja: askeleen ottaminen ja vetäytyminen
      katse, joka seuraa muita, käsien puristaminen, epäröinti

      2. Ystävysten välille tulee riita. Tilanne: Kaksi hahmoa oli aiemmin läheisiä, mutta jokin menee pieleen. Katsojan pitäisi ymmärtää: hahmojen välillä on ollut yhteys ja nyt jokin on rikkoutunut. Toimivia keinoja: selän kääntäminen, esineen työntäminen pois, katsekontaktin välttäminen.3. Joku salaa jotain. Tilanne: Hahmo yrittää piilottaa asian tai esineen muilta.
      Katsojan pitäisi ymmärtää: hahmo tietää jotain, mitä muut eivät. Salaisuus aiheuttaa jännitystä. Toimivia keinoja: nopea liike esineen piilottamiseksi, vilkuilu ympärille, jännittynyt keho.

      4. Hahmo odottaa jotain tärkeää. Tilanne: Hahmo odottaa uutista, ihmistä tai tapahtumaa, joka ei heti tapahdu. Katsojan pitäisi ymmärtää: odotus on tärkeää
      aika tuntuu pitkältä. Toimivia keinoja: toistuva kellon katsominen, paikallaan seisominen ja levottomuus, helpotus tai pettymys lopussa.

      5. Joku tekee rohkean päätöksen. Tilanne: Hahmo epäröi, mutta päättää lopulta toimia. Katsojan pitäisi ymmärtää: päätös ei ole helppo, hetki on merkittävä.
      Toimivia keinoja: pysähtyminen, syvä hengitys, määrätietoinen liike lopussa.

    • Yhteinen koonti lopuksi: Mitkä asiat tekevät tarinasta näytelmän?

    • Miten ääni, ilmeet, kehonkieli ja lavastus vaikuttavat tulkintaan? 

    Tehtäviä:  

    • Sano se eri tavoilla: Opettaja antaa yhden lauseen, esim. “Minulla on asiaa.” ”Täällä on paljon ihmisiä”, ” Sain uusia tietoja asiasta” ”Olen lähdössä kotiin” ”Lähden tekemään ruokaa”. Oppilaat esittävät sen: iloisesti, vihaisesti, salaperäisesti, kiireessä. Samat sanat, eri tunnelma! 
    • Elävä patsas uudelleen, mutta nyt esitetään jotakin tunnetilaa. Oppilaat esittävät ryhmälleen vuoron perään. Harjoituksessa jäädään “patsaaksi” jonkin tunnetilan mukaan (esim. pelokas, onnellinen, vihainen, rakastunut, järkyttynyt, ujo, hermostunut). Muut arvaavat tunnetilan. Voi tehdä myös ryhmänä, jolloin kaikki esittävät samalla tavalla. 
    • Harjoitellaan omavalintaisia kohtauksia kolmella eri tavalla: vakavasti, komediana, pantomiimina. Esitetään.  
    • Harjoitellaan improvisaatiota satukaavan avulla: https://draamakoulussa.com/2015/04/02/satukaava/ 
    • Ääni ilman kehoa 🔊 (ryhmätehtävä, 10–15 min) Oppilaat istuvat tai seisovat paikallaan. Tehtävä: Opettaja antaa lauseen tai tilanteen. Oppilas saa käyttää vain ääntä, ei liikettä eikä ilmeitä. Esim.: pelko, ilo, salaisuus, kiire
      Muut arvaavat: mitä tunnetta esitettiin, mistä sen kuuli (äänen voimakkuus, rytmi, sävy)
    • Keho ilman ääntä 🤫(pari- tai ryhmätehtävä, 10–15 min)Päinvastainen kuin edellinen. Tehtävä: Esitetään tilanne tai tunne ilman ääntä, ilman sanoja.
      Käytössä vain: kehon asento, liike, ilmeet. Purku: Mikä liike kertoi eniten?
      Oliko jotain vaikea ymmärtää ilman ääntä?
    • Lavastus yhdellä esineellä 🪑(ryhmätehtävä, 15–20 min) Jokainen ryhmä saa yhden saman esineen, esim.: tuoli, reppu, huivi. Tehtävä: Esittäkää neljä eri kohtausta, joissa: esine on eri asia (esim. valtaistuin, este, turvapaikka, lemmikki). Tunnelma muuttuu esineen käytön mukaan.  Purku: Miten esine vaikutti tulkintaan? Oliko tarina ymmärrettävä ilman selitystä?
    • Katsojan väärinymmärrys ❓(ajattelutehtävä + esitys, 15 min). Ryhmä esittää lyhyen kohtauksen. Tehtävä: Tee kohtauksesta tahallaan epäselvä, esim.: ristiriita äänen ja ilmeen välillä, liian vähän liikettä, epäselvä lavastus.
      Katsojat kertovat: mitä he luulivat tapahtuvan ja mistä tuli epäselvyys.
    • Ohjaaja käskee 🎬(ryhmätehtävä, 15–20 min). Yksi oppilas on ohjaaja, muut näyttelijöitä. Ohjaaja antaa ohjeita: Huuda : ”Olen kotoisin Mäntsälästä.” “Sano sama lause, mutta hitaammin.” “Näytä ilo vain keholla.” “Älä liiku, mutta näytä, että ajat polkupyörää.” Lopuksi roolit vaihtuvat.

    • Miten näytelmällä voidaan vaikuttaa? 
    • Näytelmä voi saada katsojan ajattelemaan, se voi herättää tunteita, näytelmä voi kannustaa toimimaan toisin, se voi näyttää asioita eri näkökulmista.
    • Keskustellaan mahdollisista teemoista (esim. ystävyys, ympäristö, kiusaaminen, erilaisuus, rohkeus ja reiluus) 
    • Näytelmä ei vain kerro mielipidettä – se saa katsojan tuntemaan, pohtimaan ja joskus muuttamaan toimintaansa.
    • Milloin jokin tarina on jäänyt mieleesi? Oliko se siksi, että siinä sanottiin jokin tärkeä asia – vai siksi, että se tuntui?

    Tehtäviä:  

    • Viesti yhdellä kohtauksella: Oppilaat keksivät lyhyen idean kohtauksesta, jossa on selkeä viesti. Esimerkiksi: ”Älä tuomitse ketään ulkonäön perusteella”  Kuka on mukana? Missä ollaan? Mitä tapahtuu?  Ei tarvitse kirjoittaa valmista näytelmää, idea riittää. Halukkaat voivat esittää.  
    • Jos näytelmä voisi puhua…: Ideoi omaan näytelmään selkeä viesti. Oppilas miettii: Jos näytelmäni voisi puhua katsojalle suoraan, mitä se sanoisi? Esim. “Muista aina pitää ystävistä huolta.” Sopii suullisesti tai lyhyenä kirjoituksena. Oppilaat voivat myös piirtää tai tehdä julisteen.  
    • Voiko näytelmä vaikuttaa ilman, että viesti sanotaan suoraan? Millaisin keinoin? Oppilaat keksivät kohtauksen, jossa sanoma esitetään suoraan. Sen jälkeen suunnitellaan kohtaus, jossa viesti tuodaan esille epäsuorasti. Yhdessä vertaillaan, kumpi vaikutti enemmän ja miksi.
    • Oppilaat keksivät ja esittävät tilanteita, joissa katsoja ymmärtää, mitä tapahtuu, vaikka sitä ei sanota suoraan. Tilanne voi olla 1) Joku jää yksin 2) Joku ei uskalla sanoa mielipidettään 3) Joku suljetaan porukan ulkopuolelle 4) Joku huomaa, että toinen tarvitsee apua.
    • Katsojan muutos. Tehkää kohtauksia, joissa saatte katsojan ajattelemaan eri tavalla. Esimerkkejä: Alussa katsoja luulee: Hahmo on ilkeä.
      Lopussa katsoja huomaa: Hahmo olikin yksinäinen.Alussa katsoja luulee: Hahmo ei välitä kenestäkään.
      Lopussa katsoja huomaa: Hahmo ei vain uskaltanut auttaa.Alussa katsoja luulee: Hahmo on rohkea.
      Lopussa katsoja huomaa: Rohkeus oli esittämistä.

      👉 Ei tarvitse esittää, suunnitelma riittää. Halukkaat voivat esittää.

    • Yksi asia muuttuu 🔁(pari- tai ryhmätehtävä, 20–25 min). Idea: Oppilaat tekevät saman lyhyen kohtauksen monta kertaa, mutta muuttavat vain yhden asian kerrallaan. Lähtötilanne: Kaksi hahmoa kohtaa käytävällä.  Ja tämä on koko tarina. Tehtävä: Esittäkää sama kohtaus useaan kertaan. Jokaisella kerralla muutatte vain yhden asian. Lopuksi keskustellaan siitä, mikä muutos oli vaikuttavin.
      • Tunne
        iloinen
        vihainen
        ujo
      • Äänenkäyttö
        kuiskaten
        kovalla äänellä
        hyvin hitaasti
      • Liike
        seisotaan paikallaan
        liikutaan paljon
        käännetään selkä toiselle
      • Loppu
        hahmot lähtevät eri suuntiin
        toinen seuraa toista
        molemmat jäävät paikalleen
        ⚠️ Kaikki muu pysyy samana.

    • Tutkitaan näytelmän rakennetta: alkutilanne, käännekohta, loppuratkaisu
    • Näytelmä etenee alkutilanteesta käännekohdan kautta loppuratkaisuun. 

    Tehtäviä:  

    • Opettaja lukee lyhyen, tutun tarinan tai tilanteen (esim. koulupäivä, satu, elokuvakohtaus). Oppilaat pohtivat: Mikä oli alkutilanne? Missä kohtaa tapahtui käänne? Miten tarina päättyi?  Tarinoita löytyy äidinkielen oppikirjasta, saduista, välituntitapahtumista.  Opettaja voi myös itse keksiä tarinan.
    • Tehkää kohtauskortit. 1)Alkutapahtuma ( Esim. kaksi oppilasta löytää oudon kirjan koulun kirjastosta), 2)käännekohta (kirja alkaa muuttaa todellisuutta), 3)loppuratkaisu (he onnistuvat sulkemaan kirjan ja pelastamaan koulun). Näistä syntyy yksinkertainen näytelmän runko. Kirjoittakaa tai piirtäkää.  
    • Tarinalaatikko. Toteutus: Oppilas valitsee kolme sanaa (tai ryhmänä keksitään yhteiset sanat), esimerkiksi: hahmo: noita, paikka: juna-asema, esine: pizzalaatikko.  Näiden pohjalta oppilas tai pari keksii pienen näytelmäidean, jossa on: alkutapahtuma, jokin yllättävä käänne, loppuratkaisu. Lopuksi jaetaan suullisesti tai lyhyesti esitetään. (Hauskuus ja luovuus sallittuja!)
       
    • Opettaja antaa alkutilanteen ja käännekohdan. Oppilaat keksivät kaksi eri loppua. Ideat kerrotaan tai esitetään. Esimerkkejä alkutilanteista ja käännekohdista:Luokka valmistautuu tavalliseen esitykseen, ja kaikki harjoittelevat repliikkejään. Juuri ennen esityksen alkua yksi huomaa, että tärkeä rekvisiitta on kadonnut. Pihalla lapset aloittavat leikin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Yhtäkkiä joku rikkoo vahingossa toisen tärkeän esineen.Kirjastossa oppilaat etsivät tietoa koulutehtävää varten ja selailevat kirjoja hiljaa. Yksi kirja putoaa lattialle ja sen välistä löytyy outo lappu.

      Bussipysäkillä odotetaan tavallista koulukuljetusta sateessa. Kun bussi saapuu, se ei pysähdykään.

      Kotona iltapäivä alkaa rauhallisesti ja läksyt on tarkoitus tehdä ennen leikkiä. Yhtäkkiä netti lakkaa toimimasta.

      Metsäretki sujuu mukavasti ja ryhmä kulkee tuttua reittiä. Opas huomaa kartasta, että polulta on poikettu väärään suuntaan.

      Luokassa tehdään ryhmätyötä ja kaikki keskustelevat hiljaa keskenään. Yksi ryhmän jäsen huomaa, että he ovat ymmärtäneet tehtävän väärin.

    • Opettaja kertoo tarinan, jossa alkutilanne ja loppu ovat selkeitä mutta käännekohta puuttuu. Oppilaat keksivät, mitä tarinassa täytyisi tapahtua, jotta loppu olisi mahdollinen. Esimerkkejä alkutilanteista ja lopuista:Luokassa ryhmätyö alkaa sekavasti, eikä kukaan oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tunnin lopussa ryhmä esittelee selkeän ja valmiin työn koko luokalle. Pihalla kaksi oppilasta seisoo selät vastakkain eikä kumpikaan suostu puhumaan toiselle. Päivän lopussa he lähtevät koulusta yhdessä jutellen.Kotona läksyt ovat täysin tekemättä ja hahmo on turhautunut ja väsynyt. Illalla kaikki tehtävät ovat valmiit ja hahmo on tyytyväinen itseensä.

      Näyttämön takana hahmo seisoo paniikissa ja kuiskaa, ettei uskalla mennä lavalle. Esityksen lopussa hän kumartaa yleisölle muiden kanssa.

      Metsäretki alkaa, mutta ryhmä on selvästi väärällä polulla eikä tiedä, mihin suuntaan mennä. Retken lopussa kaikki palaavat lähtöpaikkaan turvallisesti.

      Luokassa oppilas katsoo koepaperiaan ja huomaa saaneensa huonon arvosanan. Viikon kuluttua hän saa palautteen uudesta kokeesta ja on selvästi parantanut suoritustaan.

      Bussipysäkillä odottava joukko huomaa, ettei yksikään bussi ole tulossa aikataulun mukaan. Lopulta kaikki pääsevät kotiin ennen pimeää.

    • . Kolmen kuvan jono 🎞️(yksilö- tai paritehtävä, 20–25 min). Oppilaat saavat valmiin tilanteen, esim.: Kaksi oppilasta valmistautuu esitykseen. Tehtävä:
      Piirrä tai kirjoita kolme kuvaa/lausahdusta: alkutilanne – ennen kuin mikään muuttuu, käänne – jokin menee pieleen tai muuttuu, loppu – miten asia ratkeaa⚠️ Ei tarvitse keksiä “hyvää tarinaa”.
      ⚠️ Rakenne on tärkeämpi kuin sisältö.
    • Siirry oikeaan paikkaan. Luokkaan merkitään kolme paikkaa: ALKU, KÄÄNNE, LOPPU. Opettaja lukee tarinan pätkiä tai tilanteita. Oppilaat siirtyvät siihen kohtaan, jossa heidän mielestään ollaan. Tilanteita/tarinanpätkiä avuksi opettajalle:Luokassa oppilaat istuvat paikoillaan ja kuuntelevat ohjeita. Reput ovat vielä kiinni, ja kaikki odottavat, mitä seuraavaksi tehdään.Yhtäkkiä yleisö hiljenee, kun näyttämöllä yksi hahmo pysähtyy eikä sano mitään. Muut katsovat häntä, ja ilmassa on jännitystä, koska jokin ei mene suunnitelman mukaan.

      Metsäretken päätteeksi ryhmä saapuu takaisin lähtöpaikalle. Kaikki ovat väsyneitä mutta hyvällä mielellä, ja eväät pakataan reppuihin.

      Keittiössä ruoka on jo melkein valmista, kun kattilasta nousee outo haju. Hahmo katsoo liettä ja huomaa, että jokin on mennyt pieleen.

      Koulun pihalla leikki on käynnissä ja nauru kuuluu kauas. Kaikki ovat mukana ja tuntuu siltä, ettei mikään voisi keskeyttää hetkeä.

      Pitkän odotuksen jälkeen ovi avautuu, ja hahmo saa viimein vastauksen, jota on pelännyt ja toivonut samaan aikaan. Ilmeestä näkee, että tilanne on nyt ohi.

      Luokan seinälle ripustetaan valmiit työt, ja oppilaat kerääntyvät katsomaan niitä. Joku osoittaa omaa työtään ylpeänä, ja opettaja nyökkää tyytyväisenä.

     

    • Millaisia rooleja näytelmässä tarvitaan? (näyttelijät, lavastus, puvustus, käsikirjoitus…) 
    • Keskustellaan työnjaosta ja yhteistyöstä. 
    • Näytelmä syntyy yhteistyöstä – jokainen rooli on tärkeä, vaikka kaikki eivät ole lavalla.

    Tehtäviä: 

    •  Roolilista. Opettaja kirjoitta taululle rooleja: : näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, käsikirjoittaja, lavastaja, pukusuunnittelija jne. Keskustellaan siitä, mikä rooli on näkyvä, mikä ei. 
    • Näytelmän työryhmä🎬(ryhmätehtävä, 10–15 min). Kootaan toimiva työryhmä annettuun näytelmään. Opettaja antaa tilanteen, esim.: Luokka tekee lyhyen näytelmän kevätjuhlaan. Ryhmä saa listan rooleista  ja yhdessä päätetään, kuka ottaa minkäkin roolin:
      • näyttelijä
      • ohjaaja
      • käsikirjoittaja
      • lavastus/puvut
    • Tehkää tunnilla 2 tehty “Ohjaaja käskee” -harjoitus uudelleen. Nyt mietitään erityisesti  millaista on olla ohjaaja ja millaista on olla näyttelijä. Miksi ohjaajaa tarvitaan? Vaihdellaan rooleja.
    • Oppilaat miettivät omaa rooliaan ryhmätilanteissa. He täydentävät lauseen: ”Olen ryhmässä hyvä, kun….” tai ”Voin auttaa ryhmää parhaiten, kun….”. Pohditaan myös, miten ryhmätyötaitojaan voisi harjoittaa sellaisissa asioissa, joissa ei tunne olevansa kovin vahva.
    • Yksi näytelmä – monta tekijää 🧩(ryhmätehtävä, 20–25 min). Oppilaille annetaan valmis pieni näytelmäidea, esim.: Koulun juhlaan valmistellaan esitystä. Tehtävä: Ryhmä ei esitä mitään eikä kirjoita vuorosanoja vaan vastaa kysymyksiin: Mitä näyttelijät tekevät? Mitä he tekevät harjoituksissa? Mitä he tekevät esityksessä? Mitä ohjaaja päättää? Ketä hän auttaa tai neuvoo? Mitä lavastaja tai pukusuunnittelija tekee? Millainen paikka näyttämö on? Millaisia vaatteita tai esineitä tarvitaan? Mitä käsikirjoittaja tekee? Mitä tapahtuisi, jos joku näistä puuttuisi? Esimerkkivastauksia:
    • Näyttelijät:
      • harjoituksissa: opettelevat vuorot, kokeilevat liikkeitä
      • esityksessä: näyttelevät ja puhuvat yleisölle
    • Ohjaaja
      • päättää, mistä kohtaa tullaan lavalle
      • kertoo, milloin puhutaan kovaa tai hiljaa
      • auttaa näyttelijöitä, jos he ovat epävarmoja
    • Lavastaja / pukusuunnittelija
      • miettii, miltä näyttämö näyttää (luokka, sali, piha…)
      • päättää, tarvitaanko pöytä, tuoli, tausta
      • miettii, onko päällä arkivaatteet vai jotakin erilaista
    • Käsikirjoittaja
      • keksii, mistä näytelmä kertoo
      • päättää, mitä alussa, keskellä ja lopussa tapahtuu
      • kirjoittaa vuorosanat (vaikka tässä tehtävässä niitä ei kirjoiteta)
    • Jos joku puuttuisi
      • Ilman ohjaajaa kukaan ei päätä. Kaikki ehdottaisivat eri asioita.
        Kukaan ei päätä, mikä idea valitaan. Harjoittelu voi tuntua sekavalta.
      • Ilman näyttelijöitä ei ole esitystä. Jos joku yksittäinen hahmo jää pois, käsikirjoitusta pitää muuttaa lennossa.
      • Ilman käsikirjoitusta ei tiedetä, mitä tapahtuu. Ei ole selvää tarinaa,
        ei tiedetä, mitä alussa, keskellä ja lopussa tapahtuu. Näyttelijät eivät ole varmoja, mitä heidän pitäisi sanoa.
      • Jos lavastaja puuttuisi, näyttämö voi olla tyhjä tai epäselvä.
        Katsojan on vaikeampi ymmärtää, missä ollaan. Tunnelma voi jäädä vaisuksi
      • Jos  pukusuunnittelija puuttuu, hahmot näyttävät samalta kuin tavallisesti ja katsoja ei heti tunnista, kuka on kuka. Hahmojen luonne ei välttämättä näy ulospäin.
    • Arvaa rooli 🎭 – Opettaja lukee tai näyttää väitteen. Oppilaat arvaavat: kuka tämä on?“Päätän, milloin kohtaus alkaa ja milloin se loppuu.”
      “Autan, jos näyttelijä unohtaa, mitä seuraavaksi tapahtuu.”
      “Keksin, mitä tarinassa tapahtuu ensin ja miten se päättyy.”
      “Harjoittelen repliikit monta kertaa ennen esitystä.”
      “Huomaan, jos yleisö ei ymmärrä, mitä lavalla tapahtuu.”
      “Päätän, missä kohtaa hahmo liikkuu lavalla.”
      “Kirjoitan sanat, jotka hahmot sanovat.”
      “En ole lavalla, mutta työni näkyy silti.”
      “Ilman minua tarina ei pysy kasassa.”
      “Teen yhteistyötä kaikkien kanssa.”
    • Arvaa rooli – liikkeellä 👣Luokan eri nurkissa on laput: Näyttelijä – Ohjaaja – Käsikirjoittaja – Lavastus – Pukusuunnittelija. Opettaja lukee väitteen. Oppilaat siirtyvät sen roolin luo, jota he pitävät oikeana.

     

  • Oppilaat suunnittelevat oman (mini)näytelmän. Apuna voi käyttää suunnitelmapohjia: käsikirjoituspohjaa,  työsuunnitelmapohjaa, näytelmän suunnittelupohjaa.

    • aihe ja viesti 
    • käsikirjoituksen pääpiirteet 
    • roolitus 
    • lavastus, puvustus, mahdollinen musiikki 
    • työnjako ja aikataulu 

    ✅ Opettaja tukee suunnittelua, auttaa ideoiden rajaamisessa ja rakenteen selkeyttämisessä. 

  • Työvaiheita: 

    • Käsikirjoituksen kirjoittaminen 
    • Roolien harjoittelu ja repliikkien opettelu 
    • Lavastuksen, puvustuksen ja mahdollisten rekvisiittojen suunnittelu ja valmistus 
    • Harjoitukset: äänenkäyttö, kehonkieli, ilmeet, vuorovaikutus 
    • Näytelmän viimeistely 
    • Näytelmien harjoittelu ja viimeiset viilaukset 
    • Puvustus ja lavastus valmiiksi 
    • Tehtävä: Tehdään näytelmän esittelyjuliste tai mainosluonteinen esittely 

     

    Opettajan rooli: ohjata kokonaisuuden rakentamista ja harjoittelua, auttaa ryhmätyöskentelyssä. 

  • Itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan arviointi: 

    • Mitä opin näytelmän tekemisestä? 
    • Mikä oli esityksessä parasta? 
    • Mitä opin yhteistyöstä? 

    Voidaan aloittaa esitykset luokalle, ryhmälle tai pienelle yleisölle.

    • Jatketaan näytelmien esityksiä  luokalle, koululle tai pienelle yleisölle
    • Mikäli aika  ei riitä, esityksiä voi jatkaa vielä myöhemmin MOKin jälkeen.