Näyttämön taikaa

Tavoite: Oppilaat tutustuvat näytelmän kerrontaan, suunnittelevat ja toteuttavat oman mininäytelmän valitsemastaan aiheesta.
Lopputulos: Valmis lyhyt näytelmä tai kohtaus, joka esitetään luokalle tai yleisölle. 

Muista: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa.

• Esimerkkikohtauksia näytelmäteksteistä 

• Käsikirjoituspohja (LIITE) 

• Näytelmän suunnittelupohja (roolit, lavastus, puvustus) (LIITE) 

• Työsuunnitelmapohja (aihe, työnjako, aikataulu) (LIITE) 

• Itsearviointi- ja palautelomakkeet(LIITE) 

• Materiaalit lavastukseen ja puvustukseen 

• Tutustutaan näytelmän piirteisiin: → Vuorosanat, näyttämöohjeet, toiminta tapahtuu lavalla 

• Verrataan näytelmää, romaania ja elokuvaa: Miten sama tarina muuttuu eri muodossa? 

• Tehtäviä:  

• Romaani vai näytelmä? (suullinen) Opettaja sanoo tilanteen:
  ”Kaksi ystävää riitelee koulun pihalla.” Oppilaat pohtivat: Miltä tämä näyttäisi  näytelmänä?Miltä se tuntuisi kirjassa? Miten se kuvataan elokuvassa? Eroja voidaan kirjata taululle. 

• Vuorosanalotto: Oppilasparit keksivät kaksi vuorosanaa ja yhden näyttämöohjeen, esim: A: “Tämä ei voi olla totta!” B: “Mutta se on jo tapahtunut.” (Katsoo lattialle ja istuu hitaasti) Pari esittää minikohtauksen. 

• Miten ääni, ilmeet, kehonkieli ja lavastus vaikuttavat tulkintaan? 

Tehtäviä:  

• Sano se eri tavoilla: Opettaja antaa yhden lauseen, esim. “Minulla on asiaa.”  Oppilaat esittävät sen: iloisesti, vihaisesti, salaperäisesti, kiireessä. Samat sanat, eri tunnelma! 

• Elävä patsas: Oppilas tulee eteen ja jää “patsaaksi” jonkin tunnetilan mukaan (esim. pelokas, onnellinen, vihainen). Muut arvaavat tunnetilan. Voi tehdä myös ryhmänä, jolloin kaikki esittävät samalla tavalla. 

• Harjoitellaan omavalintaisia kohtauksia kolmella eri tavalla: vakavasti, komediana, pantomiimina. Esitetään.  

• Harjoitellaan improvisaatiota satukaavan avulla: https://draamakoulussa.com/2015/04/02/satukaava/ 

• Miten näytelmällä voidaan vaikuttaa? 

• Keskustellaan mahdollisista teemoista (esim. ystävyys, ympäristö, kiusaaminen) 

Tehtäviä:  

• Viesti yhdellä kohtauksella: Oppilaat keksivät lyhyen idean kohtauksesta, jossa on selkeä viesti. Esimerkiksi: ”Älä tuomitse ketään ulkonäön perusteella”  Kuka on mukana? Missä ollaan? Mitä tapahtuu?  Ei tarvitse kirjoittaa valmista näytelmää, idea riittää. Halukkaat voivat esittää.  

• Jos näytelmä voisi puhua…: Ideoi omaan näytelmään selkeä viesti. Oppilas miettii: Jos näytelmäni voisi puhua katsojalle suoraan, mitä se sanoisi? Esim. “Muista aina pitää ystävistä huolta.” Sopii suullisesti tai lyhyenä kirjoituksena. Oppilaat voivat myös piirtää tai tehdä julisteen.  

• Tutkitaan näytelmän rakennetta: alkutilanne), käännekohta, loppuratkaisu 

Tehtäviä:  

• Kohtauskortit: Oppilaat keksivät: Alkutapahtuma ( Esim. kaksi oppilasta löytää oudon kirjan koulun kirjastosta), käännekohta (kirja alkaa muuttaa todellisuutta), loppuratkaisu (he onnistuvat sulkemaan kirjan ja pelastamaan koulun). Näistä syntyy yksinkertainen näytelmän runko. Kirjoittakaa tai piirtäkää.  

• Tarinalaatikko. Toteutus: Oppilas valitsee kolme sanaa (tai ryhmänä keksitään yhteiset sanat), esimerkiksi: hahmo: noita, paikka: juna-asema, esine: pizzalaatikko.  Näiden pohjalta oppilas tai pari keksii pienen näytelmäidean, jossa on: alkutapahtuma, jokin yllättävä käänne, loppuratkaisu. Lopuksi jaetaan suullisesti tai lyhyesti esitetään. (Hauskuus ja luovuus sallittuja!) 

• Millaisia rooleja näytelmässä tarvitaan? (näyttelijät, lavastus, puvustus, käsikirjoitus…) 

• Keskustellaan työnjaosta ja yhteistyöstä. 

Tehtäviä: 

•  Roolilista. Oppilas miettii ja kirjoittaa listan eri rooleista näytelmän tekemisessä: näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, pukusuunnittelija jne. Valitsee mikä rooli olisi itseä eniten kiinnostava ja miksi. 

• Roolit kohdalleen! (leikki) . Opettaja sanoo tilanteen, esim. ”Näytelmä koulun juhlista.” Oppilaat päättävät yhdessä nopeasti: Kuka ohjaa? Kuka kirjoittaa? Ketkä ovat näyttelijöitä? Tavoitteena ymmärtää, että kaikkia tarvitaan – roolit ja yhteistyö ovat tärkeitä. 

• Roolien vaihtohaaste. Toteutus: Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä saa valita tai keksiä pienen näytelmäkohtauksen (esim. 2–3 vuorosanaa tai lyhyt tilanne, kuten ”kadonnut reppu löytyy väärästä paikasta”). Sitten tehdään kaksi kierrosta: Kierros 1: Kaikki tekevät oman roolinsa normaalisti: näyttelijät näyttelevät, yksi voi lukea vuorosanat, yksi toimii ”ohjaajana”, yksi voi olla lavastaja (esim. ehdottaa lavasteita tai tekee taustaliikkeet). Kierros 2: Roolit vaihdetaan! Näyttelijästä tulee ohjaaja, lavastajasta näyttelijä jne.
  Tavoitteena on ymmärtää, miltä eri roolit tuntuvat ja mitä ne vaativat. Purkukeskustelu: Mikä rooli oli yllättävän kiva tai vaikea? Mikä rooli on sinun vahvuutesi? 

• Oppilaat suunnittelevat oman mininäytelmän 

• aihe ja viesti 

• käsikirjoituksen pääpiirteet 

• roolitus 

• lavastus, puvustus, mahdollinen musiikki 

• työnjako ja aikataulu 

✅ Opettaja tukee suunnittelua, auttaa ideoiden rajaamisessa ja rakenteen selkeyttämisessä. 

Työvaiheita: 

• Käsikirjoituksen kirjoittaminen 

• Roolien harjoittelu ja repliikkien opettelu 

• Lavastuksen, puvustuksen ja mahdollisten rekvisiittojen suunnittelu ja valmistus 

• Harjoitukset: äänenkäyttö, kehonkieli, ilmeet, vuorovaikutus 

• Näytelmän viimeistely 

• Näytelmien harjoittelu ja viimeiset viilaukset 

• Puvustus ja lavastus valmiiksi 

• Tehtävä: Tehdään näytelmän esittelyjuliste tai mainosluonteinen esittely 

Opettajan rooli: ohjata kokonaisuuden rakentamista ja harjoittelua, auttaa ryhmätyöskentelyssä. 

• Itsearviointi ja palautekierros: 

• Mitä opin näytelmän tekemisestä? 

• Mikä oli esityksessä parasta? 

• Mitä opin yhteistyöstä? 

• Näytelmät esitetään luokalle, koululle tai pienelle yleisölle 

• Itsearviointi ja palautekierros: 

• Mitä opin näytelmän tekemisestä? 

• Mikä oli esityksessä parasta? 

• Mitä opin yhteistyöstä?