Tiedon jäljillä

Tavoite: Oppilaat tutustuvat tietokirjojen maailmaan, oppivat arvioimaan tietoa sekä suunnittelevat ja toteuttavat oman minitietokirjan tai tietotekstin valitusta aiheesta.
Lopputulos: Valmis tietoteksti, minitietokirja tai muu tietopohjainen tuotos, joka esitellään luokalle tai julkaistaan. 

MUISTA: Päivän aloitus MOK-kirjailijan kirjan lukemisella ja lukutuokioita voi olla pitkin päivää silloin tällöin opettajan parhaaksi katsominaan hetkinä työskentelyn lomassa. 

• Erityyppisiä tietokirjoja ja tietotekstejä (fyysisenä tai digitaalisena) 

• Suunnittelupohja minitietokirjalle (otsikot, sisällys, visuaaliset elementit) (LIITE) 

• Työsuunnitelmapohja (aihe, työnjako, aikataulu) (LIITE) 

• Itsearviointilomake, opettajan ja vertaispalautelomakkeet (LIITE) 

• Keskustellaan: Mitä tietokirja on? Mistä sen tunnistaa? 
• Tietokirja on tehty, jotta lukija saa luotettavaa tietoa ja löytää sen helposti.

Tehtäviä:  

• Opettaja kirjoittaa taululle (tai sano ääneen) asioita, esim.:
  • kertoo oikeista asioista
  • sisältää faktoja
  • on keksitty tarina
  • siinä on kuvia ja selityksiä
  • tarkoitus on opettaa
  • päähenkilö seikkailee

Oppilaat vastaavat:👍 kuuluu tietokirjaan👎 ei kuulu tietokirjaan👉 Lopuksi kootaan yhdessä: Tietokirja tunnistetaan siitä, että…

• Tietokirja vai ei? (suullinen) Opettaja sanoo esimerkkejä eri kirjoista tai teksteistä:” Koiranhoito-opas”, ”Harry Potter”, ”Matematiikan oppikirja”, ”Runokirja”, ”Lintujen tunnistusopas” ”Englannin oppikirja”, ”Neropatin päiväkirja”,  Oppilaat arvaavat: Onko kyseessä tietokirja? Voidaan jatkaa omilla keksityillä esimerkeillä. 

• Mikä olisi hassu tietokirja? Oppilaat keksivät parinsa kanssa hauskan tai oudon aiheen, josta voisi tehdä tietokirjan, esim: Miten tunnistaa avaruusolennon? Käsikirja hiekanjyville? Oppilaat voivat kertoa otsikon ja 1-3 hassua faktaa kirjasta. 
• Lukijan reitti 🧭 Oppilaat saavat  tietokirjat. Tehtävä: Kuvitelkaa, että olette lukijoita, jotka eivät tiedä aiheesta mitään. Kirjoittakaa 5 kysymystä, joihin haluatte vastauksen. Tutkikaa kirjasta: Mistä kohdista vastaukset löytyvät?
  Mikä osa kirjasta auttaa eniten? Piirtäkää “lukijan reitti”: Mistä lukija aloittaa,
  minne menee seuraavaksi. Oppilas ymmärtää, että rakenne on lukijan apuväline.

• Etsikää opettajan antamasta tietokirjasta kolme uutta asiaa, jotka opitte, yksi asia, joka on vähän hassu ja outo, yksi asia, joka jäi erityisesti mieleen. Kertokaa muille ryhmille. 

• Tehkää tietokirjasta pieni mainos: Mikä kirjassa on kiinnostavaa? Kenelle suosittelisit? Piirtäkää ja kirjoittakaa houkutteleva mainoslause.  
• Opettaja näyttää tietokirjan kannen (tai sanoo nimen). Oppilaat vastaavat seuraaviin kysymyksiin:  Mistä luulet tämän kirjan kertovan? Mitä asioita kirjasta todennäköisesti löytyy? Opettaja lukee sisällysluetteloa. Oppilaat arvaavat, mistä luku kertoo. 👉 Harjoittaa ennakointia ja tiedon rakennetta.
• Tietokirjasalapoliisi 🔍(yksin tai pareittain) Oppilas saa yhden oikean tietokirjan. Tehtävä: Tutki kirjaa kuin salapoliisi ja kerää todisteet.  Kirjoita tai piirrä: Kolme kohtaa, jotka todistavat, että tämä on tietokirja. Yksi asia, jonka lukija oppii tästä kirjasta. Yksi asia, joka auttaa lukijaa löytämään tietoa nopeasti. Yksi asia, jota kirjassa ei ole – ja miksi se puuttuu
  👉 Lopuksi: “Tämä on tietokirja, koska…”
• Kuunnelkaa lauseet ja päättäkää: onko se faktaa vai mielipidettä? Opettaja lukee lauseita, esim.: “Leijona elää Afrikassa.” “Leijona on maailman hienoin eläin.” “Kirjassa kerrotaan, miten tulivuoret syntyvät.” “Tämä kirja on tosi mielenkiintoinen.” Dinosaurukset ovat rumia eläimiä” ”On koiria, jotka haukkuvat vain vähän” ”Hamsterit ovat yöeläjiä”. ”Hevoset ovat pelottavia eläimiä”.
  Oppilaat näyttävät:👍 = fakta💬 = mielipide

• Pohditaan: Voiko tietoon luottaa? Miten eri lähteet voivat kertoa asiasta eri tavalla? 

Tehtäviä:  

• Etsikää kaksi lähdettä samasta aiheesta ja verratkaa → mitä samaa, mitä eroa, mitä jää epäselväksi? Opettajan apu: Valitse valmiiksi 2 lähdettä samasta aiheesta, esim.: tietokirjan sivu + lasten tietosivusto tai tietokirja + lyhyt artikkeli. Aiheita voivat olla luonto ja eläimet, luonnonilmiöt, avaruus, historia, ihminen ja arki. Esimerkiksi: Siilin elämä → tietokirja + lasten verkkosivu
  Tulivuoret → oppikirja + tietokirja, Planeetat → kaksi eri tietokirjaa, Uni → tietokirja + artikkeli. Mitä molemmat lähteet kertovat samoin? Mitä toinen kertoo, mitä toinen ei? Onko jommassakummassa tarkempaa tietoa? Jääkö jotain kysymyksiä ilman vastausta?
• Opettaja kirjoittaa taululle faktoja, esim.:“Maailmassa on seitsemän mannerta.” “Jääkarhut elävät arktisella alueella.” “Ihmisellä on 206 luuta.” Taululla (tai sanallisesti) on vaihtoehdot siitä, kuka on voinut tietää tämän asian tai hankkia tiedon siitä: Oppilaat valitsevat parin kanssa sopivimman ja kertovat miksi.👉 Oivallus: Tietokirjan tieto perustuu jonkun tekemään työhön ja asiantuntemukseen.
  • tutkija
  • opettaja
  • lääkäri
  • tutkijat yhdessä
  • joku tavallinen ihminen
• Etsikää tietokirjasta 3-4 faktaa ja pohtikaa, mistä ja miten kirjoittaja voi tietää nämä asiat? 
• Kuka tietää? 🕵️‍♀️Oppilaat saavat väitteen: “Maapallo kiertää aurinkoa.” Lisäksi he saavat roolikortin (tai opettaja sanoo roolin):tutkija
  avaruusmatkailija
  maanviljelijä
  historioitsija
  opettaja
  tavallinen ihminen

  Vastatkaa kahteen kysymykseen: 1)Miten sinun roolisi voisi tietää tämän?
  2) Mitä hän tekisi tai käyttäisi tiedon saamiseksi?
  Esim.:“Astronautti voi tietää tämän, koska hän näkee maapallon avaruudesta.”

• Tietoraati 🎙️(ryhmätehtävä, 15–20 min). Luokka jaetaan pieniin ryhmiin. Opettaja antaa väitteen, esim.: Pingviinit eivät lennä. Ihmiset ovat käyneet Kuussa. Karhut nukkuvat talviunta. Vesi voi olla kiinteää, nestettä tai kaasua. Maailmassa on seitsemän mannerta. Sydän pumppaa verta koko kehoon. Tulivuoren purkaus voi muuttaa ympäristöä. Aurinko nousee joka aamu. Kasvit tarvitsevat vettä kasvaakseen. Ihmiset tarvitsevat unta jaksaakseen. Ryhmän tehtävä:  Keksi kolme eri tapaa, joilla tämä on voitu selvittää. Valitse niistä luotettavin. Perustele valinta muille.  Esimerkkejä tavoista: pitkäaikainen havainnointi, eläinten tutkimus, vertailu muihin lintuihin.

• Miten kirjoittaja tekee asiasta mielenkiintoisen? ✨ Ydinoivallus oppilaalle: Hyvä tietoteksti ei ole tylsä – se on selkeä.

• Miten otsikot, kuvat, esimerkit tukevat tekstiä?
   
• Millaista on tietotekstin kieli? Entä tietotekstin rakenne?
  • asiallinen ja neutraali sävy (ei mielipiteitä, ei liioittelua)
  • tarkoitus on kertoa tietoa ja opettaa
  • käytetään yleispreesensiä
  • tarkat sanat ja käsitteet (esim. nisäkäs, elinympäristö)
  • lauseet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä
  • kappalejako on selkeä: yksi kappale = yksi aihe
  • väliotsikot ohjaavat lukijaa ja jäsentävät tietoa
  • käytetään sidossanoja: lisäksi, koska, siksi, esimerkiksi, yleensä
  • mukana voi olla listoja, taulukoita tai “faktalaatikoita”
  • usein mukana kuva ja kuvateksti, jotka tuovat lisätietoa
  • tieto perustuu lähteisiin → faktojen tarkkuus ja lähteen maininta tärkeää

Tehtäviä:  

• Tylsä vs. Kiinnostava: Opettaja sanoo tylsiä lauseita : Kalat elävät vedessä. Linnut munivat munia. Tulivuori purkautuu joskus. Kasvit kasvavat maassa.
  Ihmisellä on viisi aistia. Maapallo on pyöreä. Oppilaat miettivät, miten sen voisi kirjoittaa kiinnostavammin, esim.  ”Maailman nopeimmat uimarit asuvat vedessä – ja niillä on suomut!” 

• VAATIVAMPI TEHTÄVÄ: Tekstilajeilla on oma kielensä. Se on ikään kuin vieras kieli. Etsi tietotekstistä sille ominaisia käsitteitä ja  lauseita, sellaisia, joita et käyttäisi kaverisi kanssa puhuessasi.  Muunna ne  arkikieliseksi: Esim.: Metsojen elinympäristöjä ovat hakkuualueet —-> Metsot elävät paikoissa, joista kaikki puut on kaadettu. Rooman paavi lietsoi pyhää sotaa ja lähetti ristiritarit ristiretkille.———-> Paavi sanoi, että heidän pitää puolustaa meidän uskontoa, ja lähetti ritarit sotaretkille. 

• Keksitään tietoarvoituksia, esim.: ”Olen iso, harmaa ja painan 6000 kiloa. En asu Suomessa. Mikä olen?” Toiset arvaavat, ja voidaan pohtia: voisiko tästä alkaa tietoteksti?  
• Oppilaat saavat saman tekstin ja keksivät sille neutraalin otsikon ja  houkuttelevamman otsikon. Verrataan: Kumpi sopii tietotekstiin paremmin? Miksi?
• Oppilaat työskentelevät pareittain tai pienryhmissä. He saavat lyhyen tietotekstin pätkän (kirjasta tai kopiona). Tehtävä: ympyröi tai listaa 1 kohta, jonka ymmärsit heti, 1 kohta, jossa oli hyvä esimerkki, 1 sana tai lause, joka auttoi ymmärtämään asiaa.  Lopuksi ryhmä täydentää lauseen: “Tämä on hyvä tietoteksti, koska…”
• Täydennä tietotekstin runko. Opettaja antaa aiheen, esim. sudet, tulivuoret tai mehiläiset. Oppilaat saavat valmiin rungon (taululla tai paperilla). He täyttävät kohdat avainsanoilla tai lyhyillä lauseilla. Lopuksi todetaan: hyvä tietoteksti rakentuu paloista.
  • Otsikko:
  • Mistä on kyse? (1 lause):
  • Missä / millainen? (1 lause):
  • Yksi kiinnostava fakta:
  • Mahdollinen kuva + mitä se näyttäisi:

• Kaikkea tietoa ei ole helppo ymmärtää heti. Siksi tietoa kerrotaan monella tavalla:
  •  teksteinä
  • kuvina ja kaavioina
  • tarinoina ja esimerkkeinä
• Katsotaan esimerkkejä tietoteksteistä. Pohditaan:
  • Onko teksti asiallinen ja selkeä?
  • Löytyykö otsikko, väliotsikoita, faktoja?
  • Onko mukana vaikeita sanoja – selitetäänkö niitä?
  • Missä kohtaa teksti toimii hyvin tietotekstinä?
  • Missä kohtaa lukija voisi pudota kärryiltä?

Tehtäviä: 

• Muutetaan tieto tarinaksi. Oppilaat keksivät lyhyen tarinan, jossa tämä tieto esiintyy esim. mehiläisen näkökulmasta. Saa olla hauska tai kuvitteellinen! Harjoituksessa oppilas rikkoo tietotekstin sääntöjä tarkoituksellisesti.
  Mehiläinen osaa tanssia viestiksi
  Mehiläiset viestivät toisilleen tanssin avulla. Kun mehiläinen löytää paljon mettä sisältävän kukan, se palaa pesään ja tanssii. Tanssin liikkeet kertovat muille mehiläisille, mihin suuntaan ja kuinka kaukana ravinto on. Näin mehiläiset osaavat lentää oikeaan paikkaan etsimään ruokaa.
• Muutetaan tarina tiedoksi. Poimikaa tarinasta tärkeät faktat ja kirjoittakaa ne uudelleen asialliseksi tietotekstiksi ilman tarinaa ja tunteita.: 
  Aamulla pieni siili heräsi lehtikasasta, koska aurinko paistoi jo kirkkaasti. Siili venytteli ja lähti hitaasti kulkemaan pihan poikki etsimään ruokaa, koska sen maha oli ihan tyhjä. Se haisteli maata ja löysi kastematoja ja hyönteisiä, joita se söi mielissään.Kun päivä muuttui illaksi, siili palasi takaisin lehtikasaan. Se tiesi, että yöllä on turvallisempaa liikkua, eikä ihmisiä ole silloin liikkeellä. Siili käpertyi kerälle ja nukahti rauhassa, valmiina seuraavaan yöhön.
• Sama tieto eri muodoissa. Oppilas saa pienen faktatekstin. Tehtävä: Valitse yksi tapa kertoa tieto uudelleen: sarjakuvana,  ohjeena (”Näin tämä toimii”),  lyhyenä tarinana, kuvana + 3 avainsanaa.
• Oppilaille annetaan (tai luetaan yhdessä) tahallaan huono tietoteksti:Dinosaurukset ovat maailman siisteimpiä

  Dinosaurukset olivat ennen vanhaan eläviä eläimiä ja ne olivat tosi mahtavia ja vähän pelottavia. Minusta dinosaurukset ovat parhaita eläimiä ikinä, ja on tosi harmi, että ne kuolivat pois, koska olisi ollut siistiä nähdä ne oikeasti.

  Dinosauruksista on paljon tietoa ja elokuvia, ja jos haluaa tietää niistä lisää, kannattaa ostaa Super Dino -lehti, koska siinä on hienoja kuvia ja faktoja ja tarroja. Minulla on se ja se on paras lehti.

  Dinosaurukset elivät miljoonia vuosia sitten ja ne karjuivat kovaa ja juoksivat nopeasti. Kaikki eivät ehkä pidä dinosauruksista, mutta se on vähän outoa.

  Kun puhutaan historiasta, on tärkeää syödä aamupala, koska silloin jaksaa paremmin koulussa. Minä tykkään muroista, varsinkin suklaisista.

  Oppilastehtävät / kysymykset
  1. Onko tämä tietoteksti? Mistä asioista tekstissä kerrotaan? Kertooko teksti faktoja vai mielipiteitä – vai molempia?
  2. Fakta vai mielipide? Etsi tekstistä: 2 kohtaa, joissa kerrotaan faktaa
  2 kohtaa, joissa kerrotaan mielipidettä tai tunnetta.
  3. Löydätkö mainoksen? Mitä tekstissä yritetään mainostaa? Mistä sen huomaa?
  Kuuluuko mainos tietotekstiin? Miksi / miksi ei?
  4. Pysyykö teksti aiheessa? Mikä on otsikon aihe? Kerrotaanko tekstissä jostain ihan muusta? Miksi se on ongelma lukijalle?
  5. Paranna tekstiä. Valitse yksi seuraavista tai kaikki:

  • Poista tekstistä kohdat, jotka eivät kuulu tietotekstiin
  • Kirjoita teksti uudelleen ilman mielipiteitä ja mainontaa
  • Tee uusi otsikko, joka vastaa paremmin tekstin sisältöä
• Tee lista asioista, jotka sinua kiinnostavat ja joista voisit tehdä oman tietokirjan. 

• Top 3 kiinnostuksen kohteet: Oppilas listaa kolme aihetta, joista tykkää tai haluaisi tietää lisää. Vieruskaveri kertoo, mikä aiheista olisi hänen mielestään kiinnostavin tietokirjan aihe. 
• Mikä auttaa minua ymmärtämään? Pohdintatehtävä (kirjallinen tai suullinen):Ymmärrän asioita parhaiten, kun…esim. näen kuvia, luen rauhassa, kuulen esimerkin, asia kerrotaan tarinana.

• Keskustellaan: Millainen on hyvä minitietokirja? Jos lukija avaa tietokirjan ensimmäistä kertaa, mistä hän tietää, mitä kirjassa on ja mistä kannattaa aloittaa?
• Kenelle tietokirja on tehty? Mitä lukija haluaa tietää nopeasti? Mikä tekee kirjasta helpon lukea?👉 Tässä kohtaa on hyvä tehdä näkyväksi: Tietokirja ei ole vain tekstiä, vaan rakenne auttaa lukijaa.

• Mitä osioita siihen voi tulla? (esim. kansi, sisällysluettelo, luvut, sanasto, kuvat, tietolaatikot)
  • Tiivistelmä hyvän tietokirjan rakenteesta:
    • Kansi: selkeä nimi ja kuva, joka kertoo aiheen
    • Sisällysluettelo: lukija näkee nopeasti, mitä kirjassa on
    • Johdanto (1–2 sivua): mistä aiheesta on kyse + kiinnostava aloitus (kysymys tai yllättävä fakta)
    • Pääosa: jaettu selkeisiin lukuihin ja väliotsikoihin
    • edetään usein yleisestä tarkempaan
    • lyhyitä kappaleita, ei pitkiä tekstiseiniä
    • Kuvat ja kuvatekstit: auttavat ymmärtämään ja tuovat lisätietoa
    • Faktalaatikot / listat / taulukot: tekevät kirjasta helpon ja kiinnostavan (esim. “Tiesitkö?”)
    • Lopetus: yhteenveto ja tärkeimmät asiat (“Muista nämä”)
    • Lisäosat: sanasto vaikeille sanoille + lähteet (lyhyesti), joskus myös hakemisto 

Tehtäviä:  

• Tietokirjan osat arvoituksena: Opettaja kuvailee eri osia tietokirjasta arvoituksena. Oppilaat arvaavat, mistä osasta on kyse:
  • ”Olen ensimmäinen asia, jonka näet. Minulla on nimi, ja usein myös kuva.” (→ Kansi)
  • ”Minussa on lista kaikista luvuista ja sivuista.” (→ Sisällysluettelo)
  •  “Olen iso teksti, joka kertoo, mistä luvussa tai aiheessa on kyse. Minut huomaa heti.” (→ Otsikko)
  • “Olen pienen otsikon tapainen. Autan jakamaan tekstin osiin ja kerron, mistä seuraavaksi kerrotaan.” (→ Väliotsikko)
  • “Olen kirjan alussa. Kerron, mitä kirjassa opitaan ja houkuttelen lukemaan.” (→ Johdanto)
  • “Olen kirjan lopussa. Minussa sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja autan löytämään asiat nopeasti.” (→ Hakemisto)
  • “Minä kerron, mistä tieto on saatu. Olen rehellinen lista kirjoista ja sivuista.” (→ Lähteet)
  • “Olen kuin muistilappu lopussa. Kerron tärkeimmät asiat lyhyesti.” (→ Yhteenveto)
  • “Minä selitän vaikeat sanat. Jos et ymmärrä sanaa, tule katsomaan minua.” (→ Sanasto)
  • “Olen ruudukko. Minussa on rivejä ja sarakkeita, ja vertailu on helppoa.” (→ Taulukko)
    “Olen pieni laatikko, jossa on nopea ja usein yllättävä tieto. Saatan alkaa sanoilla ‘Tiesitkö?’” (→ Faktalaatikko)
• Kirjani nimi olisi…: Oppilaat keksivät omalle tietokirjalle otsikon/nimen ja yhdelle luvulle otsikon. Halutessaan voivat keksiä myös lyhyen kuvauksen tai yhden faktan. 
• Rakennepalapeli.  Oppilaat saavat paperilaput, joissa lukee eri osia (kansi, johdanto, luku, sanasto…).Tehtävä:  Laita osat siihen järjestykseen, jossa ne yleensä tulevat. Perustele.
• Salainen lukija 👀(yksilö- tai paritehtävä). Oppilas saa roolin:“Olen lukija, joka tietää aiheesta jo paljon”
  “Olen lukija, joka ei tiedä aiheesta mitään”
  “Olen lukija, joka etsii vain yhtä tietoa nopeasti”
  Tehtävä:

  Mitkä osat minitietokirjasta ovat sinulle tärkeimpiä?
  Missä järjestyksessä lukisit kirjaa?

• Rakenne on tietokirjan kartta. Rakenna minitietokirja – ilman tekstiä 📘(pari- tai ryhmätehtävä, 15–20 min). Oppilaille annetaan tyhjiä papereita (tai A3, joka taitetaan kirjaksi). Tehtävä: Suunnitelkaa minitietokirja ilman varsinaista tekstiä.  Kirjaan pitää tulla: kansi (nimi + kuvaidea), sisällysluettelo, johdanto (vain 1–2 avainsanaa tai aloituskysymys), 2–3 lukua (vain otsikot), yksi faktalaatikko, lopetus (“Muista nämä” – 2 avainsanaa), sanasto (2 sanaa) Lopuksi pari esittelee kirjan rakenteen luokalle.
• Elävä tietokirja 📚🚶(toiminnallinen ryhmätehtävä, 15–20 min)Valmistelu (opettaja): Kirjoita erillisille paperilapuille tai korteille seuraavat: Kansi, sisällysluettelo, johdanto, luku, väliotsikko, faktalaatikko, kuva + kuvateksti, yhteenveto, sanasto, lähteet. (Voit tehdä useamman samanlaisen lapun, jos ryhmiä on paljon.)Tehtävä: Oppilaat työskentelevät 5–10 hengen ryhmissä. Jokainen oppilas saa yhden kirjan osan (lapun). Ryhmän tehtävä on järjestäytyä fyysisesti jonoon, niin että he muodostavat järkevän tietokirjan rakenteen. Kun ryhmä on valmis, jokainen kertoo vuorollaan, mikä osa hän on ja miksi hän seisoo juuri tässä kohdassa. 

• Oppilaat valitsevat aiheen (esim. oma harrastus, eläin, paikka, ilmiö) 

Suunnitellaan (apuna voi halutessaan käyttää Minitietokirjan suunnittelupohjaa ja työsuunnitelmalomaketta):

• Tietokirjan nimi
• Pääotsikot, väliotsikot ja sisältö 
• Kuvitus tai muut visuaaliset elementit 
• Työnjako (parityö/ryhmätyö/yksin) 
• Aikataulu 

✅ Tässä vaiheessa opettaja voi ohjata aiheiden rajaamista ja auttaa tietolähteiden valinnassa. 

Oppilaat työskentelevät oman tietotekstinsä parissa: 

Työvaiheita: 

• Tiedonkeruu ja lähteiden tarkistus 

• Tietotekstin kirjoittaminen ja muokkaaminen 

• Kuvien ja infolaatikoiden suunnittelu 

• Otsikointi ja sisällysluettelon teko 

• Sivujen ulkoasun suunnittelu 

• Halutessaan: tietokirjan digitaalinen toteutus (esim. PowerPoint, Canva) 

• Tietotekstien ja ulkoasun viimeistely 

• Yhdenmukaisuus, selkeys, huolellisuus 

• Minitietokirjat tai tietotekstit kootaan luokan näyttelyyn, digialustalle tai jaetaan muille oppilaille 

Opettajan rooli: ohjata lähteiden käyttöä, kielenhuoltoa ja projektinhallintaa. 

Itsearviointi ja palautteet: vertaispalaute ja opettajan palaute: 

• Mitä opin tiedonhankinnasta ja tietotekstin tekemisestä? 

• Mikä oli projektissa parasta? 

• Mitä haluaisin oppia lisää? 

• Yhteinen keskustelu tiedon merkityksestä 

• Tietokirjanäyttely: luokassa, käytävällä tai verkossa 

• Oppilaat esittelevät oman työnsä lyhyesti