Kun arki toimii, tulevaisuus kantaa

Miten lasten ja nuorten arki Mäntsälässä voi tänään – ja miten rakennamme yhdessä hyvinvointia tulevaisuuteen? Näitä kysymyksiä pohdittiin lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa 28.4.2026, joka kokosi kunnantalolle lapsia ja nuoria, kunnan asiantuntijoita, opetus‑ ja kasvatushenkilöstöä, järjestötoimijoita sekä hyvinvointialueen ammattilaisia.

Seminaarin ytimessä oli monitoimijainen yhteistyö ja lasten ja nuorten oma ääni. Päivä yhdisti ajankohtaista hyvinvointitietoa, tutkimusta ja ennen kaikkea kokemuksellista keskustelua arjen teemoista.

Päivän avasi sivistysjohtaja Timo Ahvo ja lasten ja nuorten edustajat Mäntsälän lukiosta, minkä jälkeen kuultiin hyvinvointi-, varhaiskasvatus- ja opetuspäälliköiden ajankohtaiskatsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnista Mäntsälässä. Pääpuheenvuorossa professori Minna Huotilainen avasi elämäntapojen, oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyksiä aivotutkimuksen näkökulmasta – konkreettisesti ja arkeen kytkeytyen.

Seminaarin tärkein anti syntyi työpajoissa, joissa lapset, nuoret ja aikuiset keskustelivat tasavertaisina muun muassa arjen voimavaroista ja kuormituksesta, ruutuajasta ja sosiaalisesta mediasta, liikkumisesta, osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, turvallisuudesta ja lukutaidosta.

Lasten ja nuorten viestit olivat selkeitä: kuulluksi tuleminen, myönteinen ilmapiiri, turvalliset aikuiset, kaverit ja yhteinen tekeminen ovat hyvän arjen ydintä. Myös ruutuajan ja somen osalta korostui tasapaino – ei pelkät rajoitukset, vaan ymmärrys, keskustelu ja aikuisten esimerkki.

Osallistujien ääni kuului monessa teemassa

Työpajoissa nousi vahvasti esiin, että lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjen pienistä, mutta merkityksellisistä asioista – ja siitä, että heitä kuunnellaan.

Hyvä arki
Hyvän arjen katsottiin rakentuvan säännöllisestä päivärytmistä, turvallisista ihmissuhteista ja mielekkäästä tekemisestä. Ennakoitavat rutiinit, riittävä uni ja rauhoittuvat illat tukevat jaksamista ja oppimista, ja perheen sekä ystävien kanssa vietetty aika luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös lemmikit nousivat esiin arjen ilon, lohdun ja seuran tuojina. Hyvään arkeen kuuluu lisäksi tekeminen, joka tuntuu omalta – harrastukset, liikkuminen, lukeminen tai luova toiminta – ilman suorituspaineita. Keskeinen viesti oli, että hyvä arki syntyy pienistä, toistuvista asioista ja yhdessä tekemisestä.

Ruutuaika, uni ja some
Osallistujat korostivat keskustelun ja ymmärryksen merkitystä rajoitusten sijaan. Lapset ja nuoret toivat esiin, että ruutuaika ei ole aina haitallista: digilaitteita käytetään myös oppimiseen, lukemiseen, tiedonhakuun ja luovuuteen. Aikuisten esimerkki ja yhteiset pelisäännöt koettiin tärkeämmiksi kuin kiellot.

Liikkuva arki ja vapaa‑aika
Liikkuminen nähtiin laajana kokonaisuutena – kaikkea ei mitata harrastuksilla tai suoritteilla. Keskusteluissa korostuivat kaverien merkitys ja matalan kynnyksen tekeminen: yhdessä liikkuminen lisää motivaatiota. Moni toivoi lisää ryhmämuotoista, helposti saavutettavaa toimintaa arkeen.

Kaverit, yhteisöllisyys ja osallisuus
Yksi toistuvista viesteistä oli, että yhteenkuuluvuuden tunne syntyy ilmapiiristä. Lapset ja nuoret kokivat tärkeäksi sen, että aikuiset ovat aidosti läsnä, kiinnostuneita ja kannustavia. Osallisuutta voidaan vahvistaa ottamalla lapset ja nuoret mukaan koulun ja vapaa‑ajan arjen suunnitteluun sekä yhteisten pelisääntöjen luomiseen.

Turvallinen arki – oikeus olla oma itsensä
Työpajoissa korostui turvallisuuden kaksisuuntainen luonne: jokaisella on oikeus turvallisuuteen ja vastuu toisista. Nuoret nostivat esiin, että kiusaamiseen on puututtava ja että erilaisuus tulisi nähdä voimavarana. Aikuisten luotettavuus ja kuunteleva asenne koettiin keskeisinä tekijöinä turvallisuuden tunteessa.

Lukeminen ja lukutaito hyvinvoinnin perustana
Lukeminen nousi esiin yllättävän vahvana hyvinvoinnin lähteenä. Osallistujat kuvasivat lukemisen merkitystä rauhoittumisessa, empatiataitojen kehittymisessä ja tunteiden käsittelyssä. Myös perheiden rooli, yhteinen lukeminen ja oman äidinkielen merkitys osallisuudelle nousivat keskusteluissa esiin.

Kohtaamiset merkitsevät

Useissa ryhmissä todettiin, että parasta oli eri‑ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen:

”Oli kiva, että kaikki saivat kertoa mielipiteensä – ja että niitä kuunneltiin.”

”Oli kiva osallistua ja jäi hyvä mieli. Oli myös hauskaa keskustella aivan eri ikäisten ja työ- tai opiskelulaisten kanssa.” 

“Kaikki saavat olla omanlaisia ja kaikkien pitäisi saada olla oma itsensä.” 

”Lasten ajatusmaailma oli huikean laaja ja suvaitsevainen. Keskustelussa tuntui kuin tämä ryhmä olisi työskennellyt pidempäänkin. Olisi ollut kiva jatkaa keskustelua.”

Seminaari vahvisti yhteistä näkemystä siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy monitoimijaisena yhteistyönä, jossa kunta, perheet, koulut, vapaa‑ajan toimijat ja lapset ja nuoret itse rakentavat hyvää arkea yhdessä.

Lisätietoja:

Katja Elo, hyvinvointipäällikkö, katja.elo@mantsala.fi

Marko Lipponen, opetuspäällikkö, marko.lipponen@mantsala.fi

Karoliina Purola, varhaiskasvatuspäällikkö, karoliina.purola@mantsala.fi