Liikkuminen kannattaa, mutta kuinka aloittaa?

4.10.2022

Liikkuminen kannattaa, mutta kuinka aloittaa?

Liikunnan hyödyistä on runsaasti tietoa saatavilla ja suurin osa meistä tiedostaakin liikunnan merkityksen terveydellemme. Silti iso osa ihmisistä ei liiku riittävästi. Liikunnan vähäisyys arjessamme johtuu osittain yhteiskunnallisista muutoksista, joita aiemmassa tekstissä jo sivusimme. Nämä muutokset ja ympäristön luomat puitteet eivät automaattisesti tue liikkumista. Liikunta-aktiivisuutta voidaan lähestyä yhteiskuntanäkökulman lisäksi esimerkiksi käyttäytymisen kautta. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että liikkuminen on käyttäytymistä? Tätä voidaan kutsua myös liikuntakäyttäytymiseksi. Liikuntakäyttäytyminen kattaa sisälleen liikkumisen säännöllisyyden, keston ja tehon. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät kuten tiedot, taidot, asenteet, odotukset, uskomukset, aikomukset, sosiaaliset normit ja pystyvyyden tunne. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa eri tavalla eri liikkumismuotoihin ja -tapoihin, riippuen myös sen hetkisistä muista olosuhteista.

Miten sitten lisätä liikettä arkeen, jos liikuntakäyttäytymiseemme vaikuttaa niin monet eri tekijät ja olosuhteet?

Yksinkertaistettuna käyttäytyminen riippuu kolmesta alkutekijästä, joita ovat kyvykkyys, tilaisuudet ja motivaatio. Kyvykkyys tarkoittaa yksilön fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja sekä käyttäytymisen toteuttamiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Tilaisuudet taas tarkoittavat yksilön ympäröiviä sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä, jotka luovat mahdollisuuden käyttäytymisen toteuttamiselle. Motivaatio pitää sisällään tiedostettuja ja automaattisia prosesseja. Tiedostetulla motivaatiolla tarkoitetaan prosesseja, joihin liittyy tietoista suunnitelmallisuutta, esimerkiksi aikomukset sekä arviointia kuten hyötyjen tai haittojen punnitsemista. Automaattinen motivaatio viittaa automaattisiin prosesseihin kuten mielitekoihin, tunteisiin ja haluihin.

Jos kyvykkyyden kokemus liikkumista kohtaan on alhainen, täytyisi tätä tekijää tukea, jotta liikunta voisi olla isompi osa yksilön arkea. Fyysistä kyvykkyyttä voidaan tukea aloittamalla harjoittelu pienin askelin, yksinkertaisilla liikkeillä. Keskitytään alkuun harjoittelemaan pieni sarja eri liikkeitä niin, että perustaidot tulevat tutuksi. Pienin askelin aloittaminen voi myös tarkoittaa liikkumaan lähtemistä lyhyellä matkalla kävellen tai pyöräillen. Vasta kun kyvykkyyden tunne alkaa kasvamaan, lisätään uusia liikkeitä tai kasvatetaan kuljettavaa matkaa.

Psyykkistä kyvykkyyttä kuten yksilön omaksumia tietoja tai psyykkisiä taitoja kuten vahvuutta tai sinnikkyyttä tulee myös tukea. Myös suunnittelun taidot ovat olennainen osa tätä. Liikunnan näkökulmasta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiedon lisäämistä eri liikkeistä ja kuinka nämä vaikuttavat omaan kehoon tai terveyteen. Tiedon lisääminen voi myös tarkoittaa tiedon kartuttamista siitä, kuinka keho parhaiten palautuu kävelylenkin tai juoksulenkin jäljiltä. Tietoa voi myös kartuttaa eri liikkumismahdollisuuksien tarjonnasta oman kodin läheisyydessä. Vahvuutta ja sinnikkyyttä voi tukea aloittamalla kevyesti ja pienin askelin lisätä haastavuutta. Tämä luo mahdollisuuden onnistumisen tunteisiin ja kartuttaa kyvykkyyden tunnetta. Onnistumisten ja kyvykkyyden tunteiden vahvistamisella on usein myös positiivisia vaikutuksia motivaatioon kyseistä asiaa kohtaan. Tästä syntyisi siis positiivinen kierre, joka tukisi liikkumista ja mahdollistaisi tästä säännöllisen rutiinin omaan arkeen.

Suunnitelmallisuutta voidaan tukea aloittamalla suunnitelmien tekeminen yhdestä asiasta kerrallaan. Liian isot muutokset kerralla on paljon hankalampi hallita, kuin yhden muutoksen kokonaisuudet. Uusia haasteita tai muutoksia voi lisätä arkeen sitä mukaa, kun edellinen tapa on alkanut rutinoitua. Pienin askelin edeten on mahdollista saada liikkuminen osaksi arkea, ja tällä tavalla edeten muutosta on helpompi hallita ja liikkumiseen on sujuvampi sitoutua. Rutiinien suorittaminen on aina helpompaa kuin uuden tavan oppiminen.

Tilaisuudet liikkumisen mahdollistamiseksi voivat fyysisiltä tekijöiltä tarkoittaa esimerkiksi ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen tai konkreettisia resursseja kuten tarvittavia välineitä tai rahaa. Onko lähiympäristössä mahdollista päästä liikkumaan, onko pääsy oikeisiin välineisiin, riittääkö taloudelliset resurssit liikkumiseen? Sosiaaliset tilaisuudet viittaavat esimerkiksi lähipiirin yleiseen käsitykseen liikkumista kohtaan. Saako läheisiltä tukea liikkumiseen, onko lähipiiristä mahdollista saada seuraa liikkumiseen, millaisessa valossa liikkumista käsitellään eri vuorovaikutustilanteissa? Näillä kaikilla on merkitystä omaan liikuntakäyttäytymiseen.

Myös motivaatiolla on iso merkitys meidän liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Motivaatiota on olemassa montaa eri tyyppiä. Tiedostava motivaatio tarkoittaa aikomuksia ja harkintaa kohti jotakin toimintaa. Tähän liittyy olennaisena osana myös itselle tärkeiden kielteisten ja myönteisten seurausten punnitseminen. Liikunnan osalta kielteisiä seurauksia voi olla esimerkiksi epämukava olo, tekemisen vaikeus, taloudellisten resurssien kuluminen. Näitä kielteisiä seurauksia punnitaan myönteisiin seurauksiin kuten esimerkiksi hyvään terveyteen, parempaan jaksamiseen, yhdessä vietettyyn aikaan ja yleiseen pirteyteen. Jos kielteiset seuraukset katsotaan turhan haastaviksi ja suuriksi voi liikunta jäädä vain aikomukseksi. Automaattinen motivaatio taas perustuu rutinoituneista ja automatisoituneista haluista, tarpeista, tunnereaktioista, yllykkeistä ja estoista. Tästä voi olla esimerkkinä työmatkojen taitto autolla kävelemisen tai pyöräilemisen sijaan, koska se on helpompi tapa siirtyä töihin – tai töiden jälkeen sohvalle jääminen, koska se on mukavampaa ja helpompaa kuin liikkumaan lähteminen. Motivaatio on iso kokonaisuus, mutta motivaatiota voidaan myös parantaa. Tulenkin myöhemmin blogissa käsittelemään motivaatiota syvemmin sekä antamaan vinkkejä, kuinka motivaatiota olisi mahdollista kasvattaa liikkumista tukevaksi.

Lokakuun liikuntakampanja

Lokakuu on jo tehnyt tuloaan ja ollaan jo pitkällä syksyssä. Liikunta on oiva tapa lisätä pirteyttä arkeen ja pimeneviin päiviin. Myös läheisten ihmisten seura on tärkeää hyvinvointimme kannalta. Yhdistäkäämme liikunnan ilo sekä läheisten ihmisten parissa viettämämme aika arjen terveyspommiksi. Täten kannustan kaikkia meitä kuntalaisia piristämään arkea liikkumalla yhdessä perheen, kaverien tai muiden läheisten ihmisten kanssa. Yhdessä liikkuminen voi olla yhteinen leikkimielinen pelailu liikkuen, kodin muuttaminen temppuradaksi yhdessä touhuten, kuulumisien vaihtaminen kävellen tai mikä tahansa muu tapa, joka sinusta parhaalta tuntuu. Voit halutessasi jakaa yhteisen liikuntahetken sosiaalisessa mediassa. Käytä tällöin seuraavia hashtageja:

#liikkuvamäntsälä #liikutaanyhdessä #parastaarkea #lokakuu

Kaikkien, jotka lokakuun aikana ovat jakaneet kuvan käyttäen yllä olevia hashtageja, kesken arvotaan koripallo. Koripallo sopii hyvin yhteisiin pelihetkiin piristämään pimeneviä syyspäiviä.

Liikutaan yhdessä kohti parasta arkea!

Liikunnallisin terveisin,

Karoliina 😊