Sedimentin ravinteet rehevöittävät Kilpijärveä
Kilpijärven sedimenttinäyte lasku-uoman läheiseltä näytepisteeltä 20.6.2023. Kuva: Sitowise Oy.
Tiedote 2.5.2024
Kilpijärven kunnostushankkeessa tutkittiin järven pohjasedimenttiä vuonna 2023. Tutkimuksessa selvitettiin järven sisäistä kuormitusta, ja tulosten pohjalta esitettiin jatkotoimenpiteitä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Tulosten mukaan Kilpijärvessä esiintyy sisäistä ravinnekuormitusta eri mekanismein lähes koko vuoden ajan.
Kilpijärven sedimentistä otettiin näytteet maalis-, kesä- ja elokuussa 2023 kolmelta tutkimuspisteeltä. Pisteet sijoitettiin järven pohjoisosaan entiseltä suursikalalta laskevan uoman lähistölle, järven syvimpään kohtaan ja järven lasku-uoman (Kilpioja) ympäristöön. Tulokset osoittavat, että Kilpijärvessä esiintyy sisäkuormitusta eri mekanismein enemmän tai vähemmän koko vuoden ajan. Jääpeitteiseen aikaan tapahtuu merkittävää sisäistä kuormitusta sedimentistä. Suhteellisen pienen vesitilavuuden takia happi kuluu järvessä helposti vähiin, jolloin tapahtuu hapettomuudesta johtuvaa fosforin liukenemista sedimentistä veteen. Sisäinen kuormitus voimistuu uudelleen syyskesällä. Avovesikautena vallitsevaksi sisäisen kuormituksen mekanismiksi arvioidaan aaltojen pohjasedimenttiä sekoittava vaikutus, jolloin fosforia voi vapautua suoraan vesimassaan. Myös pohjalla ruokailevien kalojen aiheuttamalla pohjasedimentin muokkauksella ja sedimentissä muodostuvilla kaasuilla saattaa talvisin ja loppukesän lämpiminä ja vähätuulisina päivinä olla suuri merkitys sedimentin ja vesimassan välisessä fosforinsiirrossa. Sedimentin fosforinpidätyskyky saattaa olla jo heikentynyt. Sedimentti voi vapauttaa vesimassaan myös typpeä.
–Tulosten perusteella järven eri osissa ei ole suurta vaihtelua sisäisen kuormituksen suhteen. Pohjoisosa, jonne aiemmin tuli kuormitusta, ei poikkea selvästi muusta pohjan alueesta. Todennäköisesti suurin osa vanhasta kuormituksesta on jo poistunut kierrosta hautautumalla syvemmälle sedimenttiin tai levinnyt järven muihin osiin, kertoo sedimenttitutkimuksen tehnyt Olli Heikkilä Sitowise Oy:stä.
Toimia tarvitaan Kilpijärven ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämiseksi
Ulkoisen, valuma-alueelta peräisin olevan kuormituksen hallinnalla on suuri merkitys Kilpijärven tilan parantamisessa. Sisäisen kuormituksen vähentämiseksi esitetään raportissa hoitokalastusta, pohjanläheisen veden talviaikaista hapetusta ja kohdennettuja ruoppauksia. Myös rantavyöhykkeen kasvillisuus auttaa vähentämään sedimentin uudelleensekoittumista veteen. Vesikasvit tukevat myös järven tasapainotilaa, jossa vesi on vähemmän sameaa ja ravinnepitoista. Hoitokalastuksella saadaan poistettua ravinteita järvestä kalojen mukana. Kilpijärvellä on jo toteutettu talkootyönä särkikalojen poistoa, ja saaliit ovat olleet erittäin suuria. Hapetuksella voidaan puolestaan estää pohjanläheisen veden hapettomuus. Hapellisissa oloissa fosforin vapautuminen on vähäisempää. Kilpijärvi on matala järvi, jolloin lämpötilakerrostumista ei tapahdu ja hapettamisen tarvetta on vain talvisin. Ruoppauksen tarkoituksena olisi puolestaan luoda yksi tai useampi riittävän syvä syvänne, jonne löyhää pintasedimenttiä kertyisi pysyvästi, ja ravinteita hautautuisi pois kierrosta. Ennen ruoppauksen toteuttamista tulisi kohteesta tutkia sedimentin laatua tavoiteltuun ruoppaussyvyyteen saakka. Lisäksi ruoppaus edellyttäisi ulkoisen kuormituksen hallintaa kestävälle tasolle.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus käynnisti huonossa ekologisessa tilassa olevan Kilpijärven kunnostustyön yhdessä Mäntsälän kunnan sekä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa kunnostushankkeella 2022–2023. Hankkeelle saatiin rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Järvien kunnostaminen on yleensä vuosia kestävä prosessi, ja kunnostuksen vaikutukset näkyvät hitaasti. Kilpijärven tilan parantuminen edellyttää riittäviä resursseja tehokkaisiin kunnostustoimiin sekä kunnostustoiminnan jatkuvuutta. Kunnostukseen on haettu rahoitusta kolmivuotiselle jatkohankkeelle vuosille 2024–2026.
Lisätietoa Kilpijärven sedimenttitutkimuksesta antaa ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
Sedimenttiraportti löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/kilpijarvi.
