Keski-Uudenmaan ympäristökeskus: Isojärvessä on paljon särkikaloja ja kuhaa
Isojärven verkkokoekalastus heinäkuussa 2025. Kuva: Jomiset Oy.
Mäntsälän ja Pornaisten rajalla sijaitseva Isojärvi on rehevöitynyt ja huonossa ekologisessa tilassa. Isojärvellä tehtiin verkkokoekalastus heinäkuussa 2025, jonka tarkoituksena oli selvittää järven kalaston rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Saaliiksi saatiin runsaasti särkikaloja ja kuhaa, mutta ahventa vain vähän. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi kaikkiaan kuutta eri kalalajia.
Isojärven kalaston rakennetta ja hoitokalastustarvetta selvitettiin verkkokoekalastuksella heinäkuussa 2025. Rehevöityminen lisää särkikalojen määrää. Runsaan särkikalakannan seurauksena järven pohjasta vapautuu ravinteita ja sinileväkukinnot voimistuvat. Isojärven koekalastussaalis oli kohtuullisen runsas sekä kalojen painon että kappalemäärän suhteen. Saaliin kokonaispaino oli noin 115 kg ja yhden verkon laskennallinen saaliin paino oli noin 4,78 kg. Painosaaliin osalta kuha oli runsain laji noin 40 % osuudella saaliista. Seuraavina tulivat lahna (noin 25 %) ja särki (noin 24 %). Saaliiksi saatiin yhteensä noin 4 700 kalaa ja yhden verkon laskennallinen saalismäärä oli noin 196 kappaletta. Yksilömäärältään selvästi runsain laji oli särki (101 kpl/verkko). Särkikalojen (särki ja lahna) osuus lukumääräsaaliista oli 67 %. Saaliiksi saatiin kuutta eri kalalajia. Kalalajit olivat ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna ja särki.
Koekalastuksen perusteella Isojärvessä on elinvoimainen kuhakanta, joka kasvaa ja todennäköisesti lisääntyy vuosittain. Särkiä on runsaasti, mutta niiden keskikoko on pientä. Suuremmat, yli 15 cm särjet puuttuivat saaliista lähes kokonaan. Tämä voi olla merkki kalojen kasvua rajoittavasta kovasta ravintokilpailusta. Ravinnon niukkuus rajoittaa myös ahventen kasvua, joista vain harva kasvaa yli 15 cm mittaan petoahveniksi säätelemään järven kalakantaa. Lisäksi runsas kuhakanta käyttää ravinnokseen mielellään ahvenia. Selvästi suurin osa saaliiksi saaduista ahvenista oli 5 cm mittaisia, jotka todennäköisesti olivat vuoden 2025 poikasia.
Lahnoja saatiin saaliiksi melko paljon, mutta todennäköisesti lahnojen osuus on todellisuudessa vielä koekalastustuloksia suurempi. Koeverkkojen rakenne ei sovellu varsinkaan suurempien lahnojen pyyntiin, joten niiden määrä tulee yleensä aliarvioiduksi. Ahventen ja kuhien suhteellinen määrä sen sijaan saattaa olla todellisuudessa hiukan koekalastustuloksia pienempi. Tämä johtuu siitä, että ahvenet ja kuhat piikkisinä kaloina jäävät verkkoihin herkemmin kiinni kuin esimerkiksi särjet.
Petokalojen (hauki, kuha ja yli 15 cm mittaiset ahvenet) osuus kaikista kaloista oli noin 50 % painosaaliista ja noin 20 % kappalemäärästä. Petokala-/saaliskalasuhde oli hyvä. Petokalaindeksi ei kuitenkaan huomioi petokalojen ja niiden ravintokohteiden sopivuutta toisilleen. Isojärven petokalakanta muodostuu lähes kokonaan kuhista. Kuhat harvemmin käyttävät ravinnokseen yli 20 cm mittaisia kaloja, jolloin ne eivät täysin pysty säätelemään järven kalaston tasapainoa.
–Vuoden 2025 koekalastusaineistosta laskettava ekologinen laatusuhde kuvastaa kalaston välttävää ekologista tilaa Isojärvessä, kertoo verkkokoekalastuksen tehnyt Miska Etholén Jomiset Oy:stä.
Hoitokalastus olisi todennäköisesti toimiva menetelmä osana Isojärven kunnostusta. Jos järven runsasta pienikokoisten särkien määrää saataisiin vähennettyä, pienenisi niiden eläinplanktoniin kohdistama saalistus ja näin sinileväkukintojen määrät voisivat vähentyä. Suurikokoisten lahnojen poisto puolestaan vähentäisi kalojen aiheuttamaa pohjasedimentin sekoittumista ja ravinteiden vapautumista, ja vesi voisi kirkastua. Mikäli hoitokalastukseen ryhdyttäisiin, pitää kuitenkin ottaa huomioon, että hoitokalastushankkeet ovat pitkän aikavälin projekteja, eivätkä järven tilan pysyvät muutokset tapahdu nopeasti.
Isojärven kunnostushanketta 2024–2026 hallinnoi Mäntsälän kunta ja koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Pornaisten kunta toimii hankkeen yhteistyökumppanina. Kaikki hankepartnerit ovat osoittaneet hankkeelle omarahoitusta, jota vastaan ympäristöministeriö on myöntänyt hankeavustusta 73 800 euroa, kattaen 50 % kustannuksista.
Lisätietoa Isojärven koekalastuksesta antaa ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
Koekalastusraportti löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/isojarvi
