Ruoka-aputoiminnan koordinaatio käynnistynyt Keski-Uudellamaalla

11.3.2024

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ja alueen kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula hakivat yhteistyössä viime elokuussa Sosiaali- ja terveysministeriön avustusta ruoka-aputoiminnan järjestämiseen. Valtionavustuspäätökset tehtiin ministeriön toimesta joulukuussa ja Keski-Uudellemaalle myönnettiin 70 230 euroa ruoka-aputoiminnan järjestämisestä Keski-Uudellamaalla aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2024. Tuusulan kunta toimii hankehallinnoijana yhteistyössä. Hankkeessa on mukana 12 paikallista ruoka-aputoimijaa. Avustuksesta reilu 63 000 euroa käytetään ruoka-aputoimijoiden avustamiseen ja loput hankehallinnoinnin kuluihin.

– Avustussumma tulee jakaantumaan mukana olevien kuntien alueella toimivien ruoka-aputoimijoiden kesken. Ruoka-aputoimijoiden saamat avustussummat ovat erisuuruisia toiminnan laajuudesta ja tarpeesta riippuen. Avustuksen jakautumisesta toimijoiden kesken on sovittu ruoka-aputoiminnan ohjausryhmässä, jossa alueen kunnat ja hyvinvointialue ovat edustettuja, kertoo kehittämispäällikkö Heidi Hagman.

Ruoka-apuhanketta luotsaa hankekoordinaattori Henna Kärki

Ruoka-apuhankkeen koordinaattorina aloitti tammikuussa Henna Kärki. Kärjen tehtävänä on tutustua alueen ruoka-aputoimijoiden toimintaan ja olemassa oleviin verkostoihin sekä koota yhteen alueella toimivia ruoka-aputoimijoita.

 

– Työhöni kuuluu yhteistyön edistäminen monella eri tasolla. Hankkeen tavoitteena on edistää ja ylläpitää hankkeessa mukana olevien järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä, kuvailee hankekoordinaattori Henna Kärki.

– Hankekoordinaattori huolehtii myös hankehallinnoinnista, mm. hankkeen edistäminen ja sen tavoitteiden toteutumisen raportointi, valtionavustuksen delegoinnin edellyttämät sopimukset ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen yhdessä ruoka-aputoimijoiden ja kuntien yhdyshenkilöiden kanssa kuuluu hankekoordinaattorin tehtäviin, kertoo Heidi Hagman.

Hankekoordinaattorin työ on määräaikainen ja osa-aikainen vuoden 2024 ajan. Koordinaattorin työn rahoitus muodostuu valtionavustuksesta sekä kuntien että hyvinvointialueen rahoituksesta.

– Ruoka-avun valtionavustukseen liittyen valmistellaan uutta lainsäädäntöä ensi vuodelle, joten tämä vuosi on pilotti ruoka-aputoiminnan yhteistyöhankkeesta, jatkaa Hagman.

Ruoka-aputoiminta on monitoimijaista yhteistyötä

Sosiaali- ja terveysministeriön uuden avustustoimintamallin tavoitteena on ohjata järjestöjä ja kuntia yhteistyöhön hävikkiruuan vähentämiseksi ja ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi. Hyvinvointialueen tehtävänä on puolestaan turvata ruoka-apua saavien palveluohjaus mahdollisesti tarvittavien sote-palvelujen piiriin. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja sopimista alueen kuntien, järjestötoimijoiden ja hyvinvointialueen kesken. Näin alueelliset tarpeet ja osaaminen sekä pienet toimijat voidaan ottaa huomioon aikaisempaa paremmin.

Ruoka-avun jakaminen perustuu pitkälti yhteistyöhön kauppojen ja elintarviketeollisuuden kanssa mahdollistaen heiltä syntyvän hävikin monipuolisen hyödyntämisen ruoka-aputyössä. Keski-Uudenmaan alueen ruoka-aputoimijat ohjaavat kauttaan lahjoitettuja elintarvikkeita ruoka-avun muodossa eteenpäin ihmisten hyväksi kuitenkin merkittäviä määriä, yhteensä yli 2 000 000 kiloa vuodessa.

– Kaupat ja ravintolat pyrkivät omalta osaltaan vähentämään hävikin niin pieneksi kuin mahdollista. Viimeisten vuosien aikana he ovat onnistuneetkin tässä melko hyvin, ja ruoka-aputoimijoille päätyvän hävikin määrä on vähentynyt reilusti, kertoo Henna Kärki.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan ruoka-aputoimintaa on kehitetty yhä enemmän monimuotoiseksi ruoka-avuksi, jolloin ruoka on välineenä ihmisten kohtaamiseen. Tästä esimerkkinä ovat yhteisölliset ruokailut. Ruoka-avun yhteyteen on luonteva liittää myös muuta ihmisen osallisuutta vahvistavaa ja esim. yksinäisyyttä vähentävää toimintaa.

– Toiveena on, että tulevaisuudessa ruoka-aputoimijoiden kulttuurissa tapahtuisi muutosta siihen suuntaan, että siirryttäisiin yhä enemmän tekemään yhteistyötä, jatkaa Henna Kärki.

– Ruoka-avun piirissä tavoitetaan ihmisiä, joilla voisi olla tarve myös muille yhteiskunnan palveluille. Tulevaisuudessa yhä vahvemmin ruoka-aputoimintaan tulisi liittää palveluohjausta, neuvontaa ja tukea, jotta ihminen saisi muutakin apua, kuin esim. ruokakassin kerran viikossa, pohtii Heidi Hagman.

– Iloitsen siitä, että Keski-Uudenmaan kuntien välinen yhteistyö hankkeen käynnistämisessä on ollut erittäin toimivaa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on vahvasti mukana hankkeessa, jatkaa Hagman.

 

Vuosittaisia tunnuslukuja hankkeessa mukana olevilta Keski-Uudenmaan alueen ruoka-aputoimijoilta:

· Vapaaehtoisia toiminnassa yhteensä 260-300 henkilöä

· Asiakkaita ruoka-avussa 150 000-200 000 henkilöä

· Lahjoitettavia elintarvikkeita hyödynnetään yli 2 milj. kiloa

 

Hankkeen osatoteuttajat/ruoka-aputoimijat ja heille delegoitavat valtionavustussummat:

· Setlementti Louhela ry/Yhdessä katettu (Järvenpää) 13 000

· Leivänmurtajat ry (Hyvinkää) 7 500

· Rusakot puskassa – kansalaistoimijoiden tuki ry (Hyvinkää) 5 500

· Eväskassi ry (Hyvinkää, Tuusula) 4 500

· Leivän Tuki ry (Mäntsälä) 13 000

· Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mäntsälän paikallisyhdistys (Mäntsälä) 2 500

· Pornaisten Rauhanyhdistys ry (Pornainen) 3 000

· Kunnon Elämä ry (Tuusula) 4 000

· Autetaan yhdessä Tuusulassa ry (Tuusula) 3 000

· Yksinäiset yhteen ry (Tuusula) 3 000

· Rajamäen kyläyhdistys ry (Nurmijärvi) 2 107

· SPR Nurmijärven osasto (Nurmijärvi) 2 100

 

Lisätiedot ruoka-aputoiminnan hankekoordinaattori Henna Kärki, henna.karki@tuusula.fi, 040 314 3080 kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi, 040 314 3052