Unelmien Keravanjoki – kuntien yhteinen visio

Keravanjoki kuntoon! -tilaisuus kokosi Keravanjoen kehittämisestä innostuneet toimijat Keravan kartanolle 28.5.2026.

Tilaisuudessa käynnistettiin Keravanjoen kehittämiseen liittyvän kuntarajat ylittävän yhteistyön ideointi. Mukaan kutsuttiin Keravanjoen valuma-alueen kuntien johtoa, ympäristö- ja kuntakehityslautakuntien edustajia sekä paikallisia kansanedustajia ja yrittäjiä sekä Uudenmaan liiton, Uudenmaan elinvoimakeskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajat. Keravanjoki kuntoon! -hanke on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vetämä ja tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa.

Keravanjoki keskiössä

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu avasi tilaisuuden ja toivotti kutsuvieraat tervetulleeksi Keravan kartanolle. Yhteistyö Keravanjoen tilan kehittämiseksi alkoi siitä, kun Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys pyysi Rontua Keravanjoki kuntoon! -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Hankkeen ja Ronnun viesti on, että kaikkien Keravanjoen valuma-alueen kunnilla olisi yhteinen visio unelmien Keravanjoesta, josta kaikki kuntalaiset joen valuma-alueella voivat nauttia.

”Jotta saamme rakennettua Keravanjoesta ilmiön, josta lastenlapsemmekin voivat iloita, tarvitsemme jokiyhteisön, joka koostuu luottamushenkilöistä, kunnan ja valtion toimijoista, eri yhteisöjen asiantuntijoista ja alan yrityksistä”, Rontu painottaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeristä Keravanjoki kuntoon! -hankkeen kummi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toi tilaisuuteen videotervehdyksen, jossa hän kertoi, miten valtio tekee monia toimia virtavesien ennallistamiseksi. Keravanjoki virtaa kuuden eri kunnan läpi, minkä vuoksi joen kunnostamiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä.

”Keravanjoella on tärkeä rooli virkistyskäytössä, ja joen kunnostaminen vahvistaa kuntien vetovoimaa”, Multala kiteytti ja kertoi toimivansa todella mielellään Keravanjoki kuntoon! -hankkeen kummina.

Intohimona Keravanjoki – kaikki mukaan yhteiseen hankkeeseen

Jokitalkkarina tunnettu Oula Tolvanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän kertoi intohimostaan Keravanjokeen ja erityisesti vaelluskalojen elinolosuhteiden edistämiseen.

Tolvanen arveli monien pitävän Keravanjoen vedenlaatua heikkona. Keravanjoessa on kuitenkin valtava potentiaali niin virkistysalueena kuin kalojen vaelluspaikkana, minkä vuoksi on tärkeää, että kaikki päättäjät lähtevät mukaan yhteiseen Keravanjoki-hankkeeseen.

Tulevaisuuden Keravanjoki – asumista työtä ja vapaa-aikaa vuonna 2080

Tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä lähestyi puheenvuorossaan Keravanjokea tulevaisuuden visiosta käsin ja antoi päättäjille paljon ajattelemisen aihetta. Jotta osaamme toimia tulevaisuudessa, meidän on toimittava nyt oikealla tavalla.

Rönkä korosti, että tulevaisuutta ei tehdä menneisyyttä jatkamalla, vaan tarvitsemme muutosta ja uusia käsitteitä. Luonnon monimuotoisuus on tulevaisuuden asumisen näkökulmasta äärettömän tärkeää ja sen eteen on tehtävä systemaattisesti töitä. ”Yksi kunta ei voi ratkaista Keravanjoen tulevaisuutta, vaan siihen tarvitaan kuntayhteisö”, Rönkä painotti.

Miten tästä eteenpäin?

Keravan kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Samuli Isola johdatteli kutsuvieraat keskusteluun luottamushenkilöiden roolista yhteistyön edistämiseksi, mikä on keskeisessä roolissa vesiensuojelussa. Isolan mukaan tarvitsemme Keravanjoen kehittämiselle yhteisen tiekartan, jota viedään eteenpäin erilaisissa toimielimissä ja suunnitelmissa.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan puheenjohtaja Merja Vikman-Kanerva korosti puheenvuorossaan sitä, että joen ranta-alueiden kaavoitus on yksi tärkeä tekijä Keravanjoen vedenlaadun parantamisessa. Kuntien kaavoitusprosesseissa tarvitaan kaavoituksen ja ympäristöviranomaisen välistä tiivistä yhteistyötä sekä luontoarvojen huomioimista. Vaikutusta on myös sillä, miten kunnat huomioivat rakennusjärjestyksessä ja ympäristösuojelumääräyksissä vesistöjen rannoille rakentamisen.

Keskusteluissa korostui lähikuntien ja eri sidosryhmien vahva halu tiivistää yhteistyötä. Esimerkiksi Tuusulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen piti erittäin tärkeänä sitä, että Tuusulan kunta on aktiivisesti mukana Keravanjoen kehittämisessä.

Tilaisuuden tallenne katsottavissa YouTubesta

Keravanjoki kuntoon! -tilaisuuden puheohjelma striimattiin ja tallenne on katsottavissa verkossa kahden viikon ajan. Siirry vesiensuojeluyhdistyksen YouTube-kanavalle tästä.

Keravanjoen valuma-alueen kuntien välisen yhteistyön suunnittelu Keravanjoen kunnostamiseksi jatkuu Keravanjoki kuntoon! -hankkeen puitteissa. Lisätietoa Keravanjoki kuntoon! -hankkeesta löydät vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilta. Hanke on saanut avustusta Uudenmaan elinvoimakeskukselta vuosille 2025–2027.