Keski-Uudenmaan ympäristökeskus: Hunttijärven kunnostushankkeen tuloksina uutta tietoa ja konkreettisia vesiensuojelutoimia
Hunttijärven kunnostushanke 2024–2026 on tulossa päätökseen. Hankkeen toimilla vähennettiin runsasravinteiseen ja tyydyttävässä ekologisessa tilassa olevaan Hunttijärven tulevaa ulkoista kuormitusta, ja suunniteltiin uusia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi vahvistettiin yhteistyötä järven ympärillä. Hunttijärvellä kasvava vieraslaji isosorsimo hankaloittaa tehtäviä toimenpiteitä.
Konkreettisia toimia Hunttijärven hyväksi
Konkreettisena toimenpiteenä avattiin Lamminmäen kosteikolle vesireitti Avojärvenojasta. Kosteikko on alun perin rakennettu vesilintujen elinalueeksi joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta vesi ei kulkenut kosteikolle kuin tulvahuippujen aikaan. Vesireitti avattiin riittävän leveäksi, jotta vesi kulkee jatkossa ensisijaisesti kosteikon kautta. Näin kosteikon vesiensuojelupotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön.
Hunttijärven kunnostushankkeen aikana selvitettiin myös useita muita kohteita, joissa vesiensuojelua voitaisiin tulevaisuudessa tehostaa. Tarkastelussa oli erityisesti Leissanojan, Järvisillanojan ja Avojärvenojan alueita. Näiden selvitysten pohjalta on syntynyt suunnitelmia ja ehdotuksia tulevia vesiensuojelutoimia varten. Samalla hankkeessa tarkennettiin koko Hunttijärven valuma-alueen rajausta. Aiemmin valuma-alueen arvioitiin olevan noin 1 400 hehtaaria, mutta tarkastelujen perusteella se onkin tuplasti isompi, noin 2 860 hehtaaria. Tieto auttaa jatkossa kohdentamaan vesiensuojelutoimia entistä paremmin koko valuma-alueelle.
Yhteistyö on kunnostustyön tärkeä voimavara
Järven kunnostaminen ei tarkoita pelkästään rakenteita tai toimenpiteitä, vaan pitkäjänteistä yhteistyötä koko valuma-alueella. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä maanomistajien, viljelijöiden, paikallisten yhteisöjen, kunnan ja viranomaisten kanssa.
– On ollut tärkeää huomata, että Hunttijärven ympäriltä löytyy aktiivisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita järven tilasta ja valmiita osallistumaan sen hyväksi tehtävään työhön. Paikallisten toimijoiden yhteistyö luo hyvän pohjan Hunttijärven tilan parantamiseen tulevaisuudessa. Jokaisella toimenpiteellä ja jokaisella järven hyväksi toimivalla ihmisellä on siinä oma tärkeä roolinsa, toteaa ympäristösuunnittelija Jose Ensiö Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Vieraslaji isosorsimo on Hunttijärven riesa
Hunttijärven sekä siihen yhteydessä olevien uomien rannoilla kasvaa aggressiivisesti leviävää vieraslajia, isosorsimoa. Se muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja, eivätkä muut rantakasvit pysty helposti kilpailemaan sen kanssa. Isosorsimon esiintyminen esti vesiensuojelurakenteiden toteuttamisen lähelle järveä.
Isosorsimon torjunnassa tarvitaan kaikkien järven käyttäjien apua. Kasvustot kannattaa poistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kitkemällä kasvit juurineen. Leviämistä voi yrittää hidastaa niittämällä kasvin kukintovarret ennen kuin ne tuottavat siemeniä. Kasvinpalasia ei saa jättää veteen, sillä ne voivat jatkaa kasvua ja levitä uusille alueille. Pienialaisia kasvustoja voi myös tukahduttaa peittämällä ne valoa läpäisemättömillä pressuilla. Jos havaitset isosorsimoa omalla rannallasi, tartu toimeen mahdollisimman varhain. Pieni, muutaman kasvin ryhmä on vielä melko helposti hävitettävissä.
Hunttijärven kunnostushanke on saanut avustusta ympäristöministeriöltä 12 600 euroa, joka on kattanut lähes 40 % hankkeen kustannuksista.
Lisätiedot
Ympäristösuunnittelija Jose Ensiö, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, jose.ensio@tuusula.fi, puh. 040 314 4727
Kuvat Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Kuva. Avojärvenojan kiintoaineesta samea vesi kulkee kunnostuksen myötä pääosin oikealle Lamminmäen kosteikolle. Varsinainen uoma jätettiin koskematta. Avauksessa syntyneet maamassat maisemoitiin alueelle.
