Menu

Stadista liekkien keskeltä maaseudun rauhaan

Viisi vuotta sitten Marina ja Rainer Enberg perheineen kokivat kovia, kun tulipalo tuhosi kodin. Jäljelle ei jäänyt juuri mitään. Naapurien ja Helsingin kaupungin tuen avulla asiat kuitenkin alkoivat järjestyä nopeasti.

yhdess
Marina ja Rainer Enberg viihtyvät marraskuisessa Mäntsälässä.

Usean tilapäismajoituksen päätteeksi Enbergin perhe asui hetken jopa 27 neliöisessä työmaaparakissa neljästään kahden kissan kanssa. – Ihminen tottuu kaikkeen. Oli kuitenkin vessa, kerrossängyt, suihku ja pyykkikoneet, muistelee Marina.

Nyt tilaa mäntsäläläisessä omakotitalossa on peräti 272 neliötä, ja Enbergit jaksavat jo naureskella menneille. Vaikka on marraskuinen harmaa maanantai.

Mäntsälä toimii monella tavalla

Marina on lähtöisin Pietarsaaresta, mutta hän on viettänyt suurimman osan elämästään Helsingissä. Marina työskentelee myyntipäällikkönä työvaatteita valmistavassa ruotsalaisessa yhtiössä. 

–  Joudun reissaamaan vaate-esittelyiden ja koulutusten takia paljon. Mäntsälästä on onneksi lyhyt matka esimerkiksi Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle.

Eläkkeellä oleva rekkakuski Rainer on pesunkestävä stadilainen ja kova IFK-fani. Rainer käyttää mielellään punaista takkia, jossa on IFK:n logo. – Itse asiassa Mäntsälässä on paljon IFK-faneja. Kerran yksi mummokin tuli kaupassa takkini nähtyään peukuttamaan, että ”hyvä, hyvä”, naureskelee Rainer.

Mäntsälä on rento mesta

Tulipalon jälkeen Enbergit asuivat hetken aikaa Helsingissä asumisoikeusasunnossa, mutta siellä oli Marinan mukaan rauhatonta.

– Mietimme myös rakentamista Helsingin Puistolaan, mutta siellä tontit ovat tosi ahtaita. Täällä on tilaa ja mukavia ihmisiä, kuten esimerkiksi naapurissa asuva 87-vuotias syntyperäinen mäntsäläläinen Masa. Kun olimme muuttopuuhissa, hän tuli moikkaamaan  ja sanoi että onpas kiva, kun naapuriin tulee elämää. Talo oli nimittäin ollut tyhjillään pari vuotta, ja piha oli päässyt villiin kuntoon.

– Ja kun menemme kauppaan, niin kassatkin ovat hirveän ystävällisiä ja juttelevat. Stadissa kiire on aivan toista luokkaa. Täällä saa myös parkkipaikan helposti, iloitsee Marina.

Kesällä Enbergeillä oli Rainerin mukaan aikaa tutustua Mäntsälään tarkemmin.

– Kierrettiin katselemassa kartanoita ja koskia. Tutustumme myös uimarantoihin, joiden vesi on puhdasta kaikkialla. Kun kävimme Hunttijärvellä, harkitsimme talon ostamista läheiseltä Levannon kylältä.

Paikallisiin mopopoikiinkin Enbergit ovat jo tutustuneet, eikä mopojen pärinä heitä haittaa.

– Me tehtiin samaa touhua aikoinaan, se kuuluu jokaisen ikäluokan hommiin ja loppuu aikanaan, naureskelee Rainer.

Marinan mukaan koko perhe on tykästynyt uuteen kotipaikkakuntaan niin paljon, että 22-vuotias poika Henrik on alkanut säästämään rahaa asp-tilille, ja katselee omakotitaloa Mäntsälästä.

Lapset pelastivat kissat

Oli vähällä, ettei Enbergien kissoille käynyt taannoisessa tulipalossa hullusti. Lapset saivat kuitenkin pelastettua Lilin ja Masan aivan viime hetkellä.

kissakuva1
Enbergien kissat Lili ja Masa pelastuivat tulipalosta aivan viime hetkellä.

– Christina ja Henrik menivät palavaan taloon etsimään kissoja. Siellä ne olivat makoilleet yläkerrassa aivan rauhassa, vaikka liekit jo löivät seiniä pitkin. Kun lapset juoksivat kissat kainalossa alakerran keittiöstä ulos, alkoivatkin ikkunat jo paukkua, muistelee Marina.

Mäntsälään kissat ovat kotiutuneet hyvin. Karkumatkoilla ne ovat käyneet muutaman kerran, mutta nyt molemmat ovat jo rauhoittuneet. Nykyisin Lili ja Masa ovat kuitenkin ulkoiltaessa aina valjaissa.

Bluesia takahuoneessa

Mäntsälässä Rainer toteutti haaveensa ja rakensi takkahuoneeseen stagen, eli esiintymislavan. Lavalle mahtuvat vahvistimet, kaiuttimet ja kitarat telineissään. Sekä tietenkin Rainer.

soittaa
Rainer soittaa etupäässä bluesia, mutta tarvittaessa lähtee rokista poppiin.

– Aloitin soittoharrastuksen 14-vuotiaana 5-rivisestä hanurista. Mutsin miesystävä soitti sellaista tanssiorkesterissa. Kun sitten ostin kitaran 18-vuotiaana, ei haitariin enää ollut paluuta. Paitsi Metsäkukkia soitin 60-vuotissynttäreillä pari vuotta sitten. Se meni tosin päin p:tä, mutta kivaa oli, naureskelee Rainer.

Enbergit ovat asentaneet takkahuoneeseen äänierityslevyjä, jotta soittoäänet eivät kantautuisi naapuriin. Vaikka välillä Rainer on soittanut melko kovaakin, eivät naapurit ole häiriintyneet.

Pihahommiin paikallista apua

Alussa pihaa oli raivattava melkoisesti aina moottorisahan kanssa.

– Tontilla kasvoi lehtikuusia, tammia ja vuorijalavoita. Kun soitin kuntaan ja kerroin, että aion kaataa puita, he vastasivat että ”meinaatko tuhota paikallisen metsäteknikon elämäntyön?” Minulla meni hetki tajuta, että se olikin mäntsäläläistä huumoria, hekottelee Rainer.

Raivaushommissa Enbergit ovat turvautuneet alueen osaajiin. – Paikallinen puunkaataja tuli kaatamaan muun muassa yhden ison lehtikuusen. Paikka oli tosi kapea, ja kaatamista mietittiin tarkkaan. Lopulta homma meni ihan nappiin. Puiden ja pensaiden juuret hoiti puolestaan kantomies murskaimellaan, kertoo Marina.  

Työtä riittää edelleen, mutta nyt piha alkaa olla mieluisa.

Terassi lisää asumisen mukavuutta

Enbergit ovat rakentaneet takapihalle suuren terassin. Terassin päällä on katos, mikä on pidentänyt terassin käyttöaikaa pitkälle syksyyn. Katoksen on tarkoitus olla paikoillaan siihen asti, kunnes lumet tulevat.

– Ensi kesänä laajennamme terassia lisää ja rakennamme sen jatkoksi kesäkeittiön, suunnittelee Marina.

Katoksen alla oleva poreallas on kaikkien suosikki.

– Alun perin olin ostamassa paljua, mutta paikallisessa rautakaupassa myyjä suositteli tätä. Se olikin mainio vinkki, myhäilee Rainer.

Veneilevät Enbergit

Enbergeillä on day cruiser -tyyppinen moottorivene Vuosaaren satamassa. Ajomatkaa Mäntsälästä tulee 35 minuuttia. 
Muutto Mäntsälään on Marinan mukaan vähentänyt perheen veneilyä yllättävästi:

– Stadissa asuessa kaipasimme rauhaa. Saaristoon piti päästä joka viikonloppu, joskus jopa viikollakin. Mäntsälässä on kuitenkin niin rauhallista, että tarve lähteä veneilemään ei ole enää niin suuri.

Kehittämiskohteita

Rainerin kehittämislistalla on paremmat julkisen liikenteen yhteydet keskustasta rautatieasemalle. 

– Tähän asti olemme kulkeneet sekä omalla autolla että taksilla. Myös yhteiskäyttöpyöriä olemme kokeilleet, ja ne on ihan ok. Mutta voisiko niitä olla myös sähköisinä?

Kritiikkiä saa myös usean paikkakunnan vakioharmitus – sähkönsiirtomaksu. Mäntsälässäkin se saisi Enbergien mielestä olla pienempi.

Positiivinen asenne

Mäntsälässä asuessaan positiiviset Enbergit näkevät jopa taannoisessa tulipalossa positiivisia puolia.

– Saamamme ihmisten apu oli aivan mahtavaa. Tukiringistä jäi useita hyviä ystäviä, ja he ovat käyneet myös meillä täällä Mäntsälässä, kertoo Marina.

Rainer tuumailee, että vaikka kokemus oli raskas, tavaraahan se vain oli.

– Ja ilman tulipaloa olisimme tuskin koskaan tulleet Mäntsälään.

TEKSTI: Heikki Nuutinen 

KUVAT: Pauliina Anttila

Takaisin ylös