Mäntsälä kk

Historia

Mäntsälän kunta on perustettu vuonna 1585, jolloin siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta ja Mäntsälään rakennettiin ensimmäinen kirkko. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna 1616. Kirkko on sijainnut alusta alkaen lähes samalla paikalla kirkonmäellä. Nykyinen tiilestä rakennettu kirkko on kolmas tai mahdollisesti neljäs kirkko Mäntsälässä. Kirkko vihittiin käyttöönsä v. 1866. Edelliset kirkot ovat olleet puukirkkoja. Lähestyi Mäntsälää miltä ilmansuunnalta tahansa kirkontorni näkyy jo pitkän matkan päähän.

Ensimmäisten vakituisten asukkaiden arvellaan saapuneen Mäntsälään keskiajalla, jolloin asutus alkoi levitä näille hämäläisten käyttämille erämaille Mustijokea pitkin. Mustijoki (Mäntsälänjoki), joka edelleen virtaa kirkonkylän läpi, on ollut tärkeä kulkuväylä Suomenlahdelta Hämeeseen ja päinvastoin. Sitä pitkin käytiin kauppaa ja se oli hyvä väylä kulkemiseen. Nykyisin joen merkitys on lähinnä virkistyskäyttö. Se soveltuu melontaan ja kalastukseen. Laajojen kevättulvien vuoksi jokea ruvettiin ruoppaamaan sotien jälkeen. Joki laskee Suomenlahdelle Sköldvikiin, jonne matkaa kertyy n. 50 km. Kirkonkylän alueella joen vartta on ruvettu raivaamaan ja sinne on rakennettu kävelyteitä, joiden varrelle on tehty istutuksia ja rakennettu penkkejä. Kävelyteiden rakentaminen jatkuu vuosittain pienissä pätkissä.

Mäntsälä on aina ollut suomenkielinen paikkakunta. Pääväestö on puhunut suomea äidinkielenään, mutta kartanoissa kieli on luonnollisesti ollut ruotsi.

Mäntsäläläisten kauppa- ja torimatkat entisaikaan suuntautuivat lähinnä Helsinkiin ja Porvooseen. Näihin kaupunkeihin suuntasivat myös Mäntsälän lapset aloittaessaan oppikoulun, sillä oppikoulu perustettiin paikkakunnalle vasta 1945 ja lukio v. 1954. Järvenpää tuli myös monelle Mäntsälän lapselle tutuksi koulukaupunkina. Kansakoulu oli perustettu kirkonkylään 1870-luvulla. Koulu saatiin perustettua kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin. Hän oli kansanvalistusmies, joka vaikutti myös kirjaston syntyyn. Mäntsälään perustettiin kansankirjasto jo 1840-luvulla.

Asutus rupesi keskittymään kirkonkylään, jossa asuu nykyisinkin n. puolet mäntsäläläisistä. Keskustaajaman lisäksi Mäntsälässä on toistakymmentä vireästi toimivaa kylää. Mäntsälästä löytyy vielä 17 kyläkouluakin, joista pienimmät ovat n. parinkymmenen oppilaan kouluja ja suurin jo 200 oppilaan opinahjo. Kyläkaupat löytyvät kolmesta kylästä, mutta lähes kaikki muut palvelut joudutaan hakemaan keskustaajamasta.

Mäntsälä oli pitkään pieni idyllinen maalaiskylä, mutta sotien jälkeen alkoi voimakas uudisrakentaminen. Mäntsälään saapui yli 2000 siirtokarjalaista, joille oli rakennettava uudet kodit. Maanhankintalain turvin maata lunastettiin isoista kartanoista, joiden monien pinta-ala supistui huomattavasti. Näistä "karjalaisista juurista" on nykypolville muistona v. 1985 perustettu Kirvun pitäjämuseo Mäntsälän kirkonmäellä. Karjalaisten tulon myötä Mäntsälän väkiluku lähti voimakkaaseen kasvuun.

Maatalous oli mäntsäläläisten tärkeä toimeentulon lähde vielä 1950-luvulla, jolloin 67 % asukkaista sai toimeentulonsa maanviljelyksestä. Tänään tuo luku on vain 5,4 %. Nykyisin palvelut työllistävät eniten mäntsäläläisiä (40 %).

Mäntsälän kirkonkylä oli rakentunut Helsinki-Lahti valtatien ja Porvoo-Mäntsälä-Hyvinkää-tien risteykseen. Sekä valtatie ja kantatiet kiemurtelivat maaston mukaisesti rakennettuina kirkonkylän läpi. Vanhempi asutus oli syntynyt peltoaukeiden keskellä oleville pienille mäkialueille. Liike- ja kunnalliset palvelut olivat keskittyneet Kirkonmäelle sekä Karhulanmäen ja Isonmäen länsipuolelle em. valta- ja maanteiden risteykseen.

Mäntsälän kirkonkylän kuvaan vaikutti melkoisesti Helsinki-Lahti valtatien uudelleen rakentaminen. Tie rakennettiin kokonaan uuteen paikkaan 1950-luvulla. Näin entinen liikekeskus jäi uuden tien itäpuolelle.

Nykyisessä Mäntsälän keskustaajamassa on nähtävissä monen vuosikymmenen rakentamista. Pankkien yms. liiketalojen lisäksi kirkonkylässä ei 1960-luvun alussa ollut muita kerrostaloja. Korkeat kerrostalot puuttuvat edelleen liikekeskustasta. Ensimmäinen asuntokerrostalo valmistui vasta 1963. Asuminen oli keskittynyt omakotitaloihin, jotka edelleenkin muodostavat suuren osan Mäntsälän asuntokannasta. Ensimmäinen varsinainen asuntoalue keskustan liepeille syntyi 1960-1970-lukujen vaihteessa, jolloin ruvettiin rakentamaan Kartanonpelto-nimistä asuntoaluetta. Maat oli ostettu Mäntsälän kartanolta. Monet nykyisistä Mäntsälän asuntotaajamista onkin syntynyt Mäntsälän kartanolta ostetuille maille.

Kirkonmäki on säilyttänyt kuvansa melko hyvin vuosisatojen ja vuosikymmenten aikana. Vaikka alueelle on rakennettu uusiakin rakennuksia (vanha kunnantalo 1935, uusi koulukeskus 1960-luvulla), alue on säilyttänyt historiallisen ilmeensä. Aikaisemmin kirkonmäki oli vilkas kyläläisten kohtauspaikka, jossa järjestettiin markkinoita ja paikalla olleella toriplaanilla pidettiin joka syksyiset pestuumarkkinat.

Kirkonkylän maisemaa hallitsi pitkään Isomäki, joka nykyisin ei erotu kovinkaan hyvin keskustassa, sillä runsas maanotto 1930-luvulta 1950-luvulle hävitti alkuperäisen luonnonmuodon. Aikaisemmin Isomäki oli Mäntsälän nuorten retki- ja kokoontumispaikka, jossa pidettiin juhlia ja poltettiin tervatynnyreitä vappuna ja juhannuksena.

Erityisesti Mäntsälän kyläkuvaan ja paikkakunnan rakennustoimintaan sekä sen sijoittumiseen on vaikuttanut myös uuden Porvoo-Mäntsälä ja Mäntsälä-Hyvinkää kantateiden rakentaminen kirkonkylän eteläosaan. Aikaisemmin tiet sijoittuivat kirkonkylän keskustaan.

Linja-autoliikenteellä on aina ollut suuri merkitys paikkakunnan kehitykseen. Nykyinen linja-autoasemarakennus valmistui 1962. Edellinen linja-autoasema sijaitsi nykyisen Keskustien alkupäässä Kauppatorin paikalla. Mäntsälä on eräs Suomen vilkkaimpia maaseutuasemia. Suuri joukko mäntsäläläisistä käy töissä paikkakunnan ulkopuolella. Työpaikkaomavaraisuuden kohottamiseksi työskennellään aktiivisesti mm. tehostamalla kunnan elinkeinotoimintaa.

Uusi kulkumuoto mäntsäläläisille on juna. Rautatien rakentaminen aloitettiin 2002 syksyllä ja ensimmäiset junat pyyhälsivät Mäntsälän asemalle syyskuun alussa 2006. Asema sijaitsee Sälinkääntien varrella. Rautatie kulkee moottoritien vartta sen länsipuolella.

Nykyisin Mäntsälä on vireä ja muuttovoittoinen kunta pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä. Liikenteellisesti Mäntsälän sijainti on hyvä, sillä paikkakunnalta on nopeat yhteydet niin etelään ja pohjoiseen kuin itään Porvooseen ja länteen Hyvinkään suuntaan. Väestöllisesti Mäntsälän sijainti on myös hyvä, sillä 100 km säteellä Mäntsälästä asuu lähes 2 milj. ihmistä. Mäntsälänkin väkiluku on kohonnut jo yli 18 000 henkeen.

Asukkaita noin: 10700
Ikäjakauma
16.11.2009
0-19 28%
20-44 30%
45-64 28%
65- 14%
kirkonkyla1 kirkonkyla2

Katsauksen laatijat:

Marjut Jokinen
Kartanomatkat
040 3145 275

Sirkku Mäkelä
Amanuenssi
040 3145 214

 

 

     

 

Takaisin ylös