Kirkko

Mäntsälän nykyinen tiilikirkko on pitäjän neljäs kirkko. Vanhin kirkoista oli ns. pohjalainen tukipilarikirkko, jonka todettiin 1740-luvulla käyneen ahtaaksi ja huonokuntoiseksi ja sen tilalle rakennettiin 1748-1751 uusi kirkko.

Kokonaan uuden kirkon rakentaminen tuli kuitenkin ajankohtaiseksi jo 1770-luvulla, koska 1750-luvulla valmistuneen kirkon rakennustyö oli tehty huonosti. Uuden kirkon rakennustyöt aloitettiin keväällä 1775 rakennusmestari Matts Petrellin johdolla. Kirkko oli tasavartinen ristikirkko.

Mäntsälän nykyisen kirkon rakentaminen otettiin ensi kertaa esille pitäjänkokouksessa vuonna 1843. Kirkon perustukset olivat antaneet periksi ja tästä oli aiheutunut myös muita vaurioita rakennukselle. Moninaisten vaiheiden jälkeen päädyttiin tiilikirkkoon, jonka suunnitteli arkkitehti Jean Wik. Rakennustyypiltään Mäntsälän kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko ja rovastikunnan suurin kirkko.

Mäntsälän kirkko valmistui 1866, jolloin kirkko otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina. Vanhan kirkon viimeinen jumalanpalvelus pidettiin 24.11.1866. Sen jälkeen vanha, puinen kirkko purettiin ja sen hirret käytettiin Ehnroosin kansakoulun rakennusaineiksi. Koulu sai nimensä rovasti Abraham Ehnroosin mukaan. Hänen huomattava testamenttilahjoituksensa mahdollisti kansakoulun perustamisen Mäntsälään.

Kirkon alttaritaulu on saksalaisen Bernhard Reinholdin maalaama ”Paimenten kumarrus”, se on yksi harvoista maamme kirkoissa olevista Jeesuksen syntymää kuvaavista alttaritauluista. Alttaritaulun lahjoitti vuonna 1874 Mäntsälän Ylikartanon omistaja Hugo von Qvanten. Alttaritaulun kehyksen kultauksen kustansivat seurakunnan muut säätyläiset.

Mäntsälän vahvasta kartanokulttuurista kertovat neljä kirkossa säilynyttä hautajaisvaakunaa. Vanhin niistä on luutnantti von Vietinghoffin hautajaisissa 1674 kannettu vaakuna. Vietinghoffin suku omisti Hautjärven kartanon. Kolme muuta vaakunaa ovat Mäntsälän kartanoon liittyneiden sukujen jäseniä: Anders Möller, Peter Nassokin ja Johan Thewitz.

Vuoden 1991 kirkon korjauksen yhteydessä kirkkosaliin saatiin Koivisto-seuran talletuksena kookas kullatusta pronssista tehty kattokruunu, joka oli alun perin lahjoitettu vuonna 1904 Koiviston kirkkoon.

Kirkkoon saavuttaessa jäävät oikealle puolelle taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue. Sen vieressä on professori Heikki Varjan veistämä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki ”Karjalan neito”.

Kirkon länsiovelle johtavien portaiden läheisyydessä ovat vuoden 1918 sodan molempien osapuolten muistomerkit.

Mäntsälän kirkko on myös tiekirkko, ks. www.tiekirkot.fi

Takaisin ylös