Kartanot

Mäntsälän kartanoita

Mäntsälän historiaan ovat voimakkaasti vaikuttaneet lukuisat kartanot. Niiden menneisyys on täynnä voimakkaita naisia, kyvykkäitä miehiä ja värikkäitä tapahtumia. Monet niistä ovat edelleen yksityisomistuksessa ja toimivia tiloja.

Mäntsälä on ollut tyypillinen herraskartanopitäjä, jossa maat olivat kartanoiden hallussa. Lähes joka kylällä oli oma kartano. Useat kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla läänityksinä aatelisille. Suuri torppariasutus oli Sälinkään kylässä, jossa torppia tiedetään olleen reilusti yli sata. Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille mahdollisuuden lunastaa viljelemänsä maat itselleen. Tätä mahdollisuutta käyttivät kaikki torpparit. Näin kartanoiden omistamat maat vähenivät, mutta vielä 1920-luvulla kartanot olivat kuitenkin huomattavia maa-alueiden omistajia.

alikartano

Museona toimii Nummisissa sijaitseva Alikartano, joka kertoo Nordenskiöld-suvun vaiheista. Hirvihaaran kartano on hotellina ja Sälinkään kartano tilausravintolana – molemmat ovat erittäin suosittuja häiden ja perhejuhlien pitopaikkoja. Saaren kartanossa koulutetaan puutarha- ja maatalousoppilaitoksessa mm. floristeja. Ryhmille kartanokierroksia järjestää mäntsäläläinen Kartanomatkat (puh. 040 3145 275, kartanomatkat(@)kartanomatkat.fi). Omatoiminen matkailija voi tutustua Alikartano-museoon sen aukioloaikana. Saaren, Hirvihaaran ja Sälinkään osalta mahdollisuus tutustumiseen kannattaa tarkistaa Kartanomatkoilta.

Hirvihaaran kartano

Tila on osa entistä Lassilan perintötilaa. Vuonna 1905 tilan osti insinööri Holmberg, joka jo omisti Hirvihaaran tulitikkutehtaan. Kartanon nykyinen päärakennus on Jarl Eklundin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1918. Insinööri Holmberg puolisoineen ei ehtinyt kauaa nauttia uudesta kartanosta, vuonna 1926 hän menehtyi vammoihin, jotka hän oli saanut vuotta aikaisemmin tulitikkutehtaan uusia koneita siirrettäessä sattuneessa onnettomuudessa.

Holmbergin leski myi kartanon ja vuosien varrella se on kokenut monia omistajanvaihdoksia. Hirvihaaran kartanossa on toiminut talvisodan aikana kartanon silloisen omistajan, vapaaherra Johan Ramsayn puolison Dagmarin perustama sotilaiden toipilaskoti. Mäntsälän kapinan aikaan kartanon omisti kapinan paikallisiin johtohahmoihin kuulunut Pertti Sakkinen. Nykyisin kartanossa toimii suosittu kokoushotelli, jonka myös monet hääparit haluavat juhlapaikakseen.

Saaren kartano

Vuonna 1693 ¾ kylän maista käsittänyt ratsutila joutui Petter Fischerin haltuun. Hänen sukunsa omisti kartanon 1790-luvulle saakka, jolloin tilan osti helsinkiläinen Sederholmien kauppiassuku. Vuonna 1885 Saaren kartano siirtyi Vapaaherra Richard Casimir de la Chapellelle. Hän perusti Saarelle tulitikkutehtaan, jonka toimintaa hänen poikansa Knut Richard jatkoi.

saari

Knut Richard de la Chapelle avioitui Anni Erichin kanssa vuonna 1919. Heidän ainoa poikansa Curt Richard syntyi vuonna 1929. Anni de la Chapellen ensimmäinen puoliso oli sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich, jonka puhetilaisuutta Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla oikeisto vastusti niin, että sysäys Mäntsälän kapinaan lähti liikkeelle tästä tapahtumasta.

Annin ja Knut Richardin poika syntyi jo uudessa päärakennuksessa, jonka suunnitteli Jarl Eklund. Arkkitehtina hän oli erityisen perehtynyt Suomen historialliseen arkkitehtuuriin ja hän oli varsin tunnettu kartanonisäntien keskuudessa. Jarl Eklund suunnitteli mm. moniin maamme kartanoihin niiden tyyliin ja historiaan sopivia muutoksia ja lisäyksiä. Helsingissä Taidehalli ja Hankkijan talo ovat hänen suunnittelemiaan. Tyylillisesti Saaren kartano edustaa selkeää klassismia, johon Eklund on sopivasti sekoittanut barokin piirteitä – esimerkiksi kartanon sisäänkäynnissä on barokin henkeä.

Vapaaherra Knut Richard de la Chapelle kuoli lyhyen sairauden jälkeen jo vuonna 1934. 1930-luvun alun vuodet olivat olleet taloudellisesti vaikeita, vapaaherran sijoitukset olivat epäonnistuneet ja uuden kartanon rakentaminen oli ollut kallista. Knut Richardin kuoleman jälkeen pesän velat olivat varoja suuremmat. Ruotsalainen trusti kaappasi tulitikkutehtaan, asutushallitus osti kartanon maineen ja myös kartanon irtaimistoa, karjaa ja maatalouskoneita myytiin useassa huutokaupassa.

Kartanon maista muodostettiin asutushallituksen toimesta asutus- ja viljelytiloja. Myös kantatila jätettiin kokonaispinta-alaltaan suhteellisen suureksi osittain siksi, että rakennuskanta ja puistoalue olivat arvokkaita ja kookkaita. Päärakennuksesta suunniteltiin tasavallan presidentin viikonlopunviettopaikkaa. Silloisen presidenttiparin P.E. ja Ellen Svinhufvudin kerrotaan mieltyneen paikkaan, mutta asia ei edennyt ja syksyllä 1939 suunnitelmat muuttuivat kokonaan. Talven 1939-40 helsinkiläinen Sofianlehdon lastenkoti oli Saaren kartanossa sotaa paossa ja syksyllä valtio luovutti Saaren kartanon vasta perustetulle Invalidisäätiölle. Saaren kartanosta tuli Invalidien maatalousoppilaitos, jossa koulutettiin sodassa vammautuneita.

Nykyisin Saarella toimii puutarha- ja maatalousoppilaitos, jossa koulutetaan mm. floristeja ja luonto-oppaita. Toukokuussa järjestetään puutarhalla avoimien ovien päivät ja joulukuussa Saaren kartanon suuriin kasvihuoneisiin rakennetaan tunnelmallinen Joulumaa.

Sälinkään kartano

Vuonna 1605 Kirkholman taistelussa (1600-1629 Ruotsi-Suomen ja Puolan sota Liivinmaan herruudesta) ratsumestari Henrik Wrede pelasti kuningas Kaarle IX:n hengen kun hän taistelussa luovutti hevosensa kuninkaalle, jotta tämä pääsi pakoon viholliselta. Henrik Wrede sai itse surmansa jäätyään vihollisen saartamaksi. Osoittaakseen kiitollisuuttaan kuningas lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille ja heidän lapsilleen useita läänityksiä. Näihin läänityksiin kuuluivat myös Mäntsälässä sijaitsevat Sälinkää ja Numminen.

salinkaa

Sälinkää säilyi Wreden suvun omistuksessa vuoteen 1730, jolloin se siirtyi Agneta Wreden vävylle Magnus Julius de la Gardielle. Tila vaihtoi omistajaa useita kertoja, omistajasukuina olivat von Troil, Stjernvall, Sohlberg, Pentzin, Terichoff, Eklöf. Sälinkää oli Mäntsälän suurimpia tiloja, itsenäisyyden alkuun mennessä tilasta oli erotettu noin 100 torppaa.

Torpille on annettu persoonallisia nimiä, joista osa on jäänyt elämään talojen ja kylän nimistöön. Sälinkään torppia olivat mm. Mekka, Egypti, Brasilia, Betlehem ja Frankrike. Torppariajan elämää muistellaan lokakuun alussa Sälinkäällä vietettävissä Torpparihulinoissa.

Torpparilain ja maanhankintalain seurauksena Sälinkää pirstoutui itsenäisiksi tiloiksi. Kartanon päärakennus on Mäntsälän kunnan omistuksessa. Sälinkään kartanoseura pitää siellä tilausravintolaa, joka on suosittu häiden ja perhejuhlien pitopaikka. Sälinkään kartano, puh. 0400-612 575, myynti.palvelu(at)kartano.inet.fi

Mäntsälän kartano

Kartano on yksityisomistuksessa eikä ole avoinna yleisölle, mutta päärakennusta on mahdollista ihailla esimerkiksi Mäntsälän terveyskeskuksen pihalta, johon kartano näkyy hyvin.

Mäntsälän kartanoon liittyy romanttinen tarina Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja kartanon tyttären Ulla Mollersvärdin romanssista. Mäntsälän kartanon omistajalla maaherra Carl Adolf Möllersvärdillä ja hänen puolisollaan Maria Charlotta L`Estradella oli neljä poikaa ja neljä tytärtä, joista Ulrika Otteliana (Ulla) oli syntynyt vuonna 1791. Porvoon valtiopäivien aikaan 1809 keisari Aleksanterin kerrotaan ihastuneen Ullaan ja keisari myös vieraili Ullan kotona Mäntsälässä. Porvoon valtiopäivien aikaan Ulla oli 18-vuotias ja keisari 32-vuotias.

Pari vuotta keisarin vierailun jälkeen Mollersvärdin perhettä kohtasi suuri kunnia, kun Ulla kutsuttiin keisarin hoviin hovineidoksi. 1813 Ulla vihittiin avioliittoon kenraalimajuri O.R. von Essenin kanssa. Avioliitto ei ollut morsiamelle mieleinen – hän karkasi jo hääiltana – ja avioliitto purettiin jo vuotta myöhemmin. Ulla asettui asumaan Porvooseen. Hän ei enää avioitunut uudelleen. Ulla Möllersvärd kuoli 1878 87-vuotiaana. Hänet on haudattu Porvooseen.

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1944 teoksen Tanssi yli hautojen, joka kertoo Ullan ja Aleksanterin tarinan. Teoksen pohjalta on tehty vuonna 1950 elokuva, jonka pääosassa ovat Ulla Peitsalo ja Leif Wager.

Alikartano
Hirvihaaran kartano
Saaren kartano
Sälinkään kartano


Apuvalikko

In English På Svenska Sivukartta Palaute

Hakulomake