Menu

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymään 1.1.2018

Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus etenee tämänhetkisen päätöksen mukaan niin, että uudistukset tulevat voimaan vuoden 2020 alusta. Uudenmaan uudistuksen yleinen valmistelu on vielä alkuvaiheessa, mutta Keski-Uudellamaalla edetään sote-asioissa valtakunnallista uudistusta nopeammin. Tähtäimessä on yhteisen toiminnan käynnistäminen kuntayhtymän puitteissa jo 2018.

Keski-Uudellamaalla on valmisteltu alueellista sote-mallia jo kaksi vuotta kuuden Keski-Uudenmaan kunnan kesken. Mukana ovat olleet Hyvinkää, Järvenpään, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen. Lisäksi valmistelutyöhön on osallistunut HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen edustajat. Työskentelyyn on kutsuttu mukaan myös yrityksiä, järjestöjä, kokemusasiantuntijoita ja kuntalaisia.

Keski-Uudenmaan sote-valmistelun tavoitteena on turvata tasavertaisesti koko alueen asukkaille toimivat ja tarpeenmukaiset palvelut. Vaikka Keski-Uudenmaan kunnat ovat erilaisia, niiden koko ja väestön tarpeet ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta kuitenkin niin samankaltaisia, että alueen yhteisistä palveluratkaisuista hyötyy koko alue. Lisäksi osa palveluista on sellaisia, ettei niitä pystytä järjestämään jokaisessa kunnassa erikseen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Näiden palvelujen osalta Keski-Uudenmaan alue on kuitenkin riittävän suuri turvaamaan erityisosaamisen ja resurssit koko alueen tarpeisiin.

 Keskitettyjä palveluratkaisuja ja kokeiluja

Palveluratkaisuja on valmisteltu viidessä palveluryhmässä:

  • terveyspalvelut ja sairaanhoito
  • ikääntyneiden palvelut
  • lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
  • mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelut.

Ylätason strategisesta suunnittelusta on edetty lähelle konkreettisia arjen ratkaisuja. Tällä hetkellä suunnitellaan ja kokeillaan alueellisia ratkaisuja muun muassa kotisairaalaan, kotikuntoutukseen, monialaiseen matalan kynnyksen palveluun, henkilökohtaiseen apuun ja päihdepalveluihin. Lisäksi haetaan nykyistä parempia alueellisia ratkaisuja joihinkin erityistarpeisiin, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen.

 

Valinnanvapauskokeiluista kokemusta tulevaan järjestämistapaan

Keski-Uusimaa sai sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta valinnanvapauskokeiluun, jolla kerätään kokemuksia ja tietoa valinnanvapauslainsäädännön ja sen soveltamisohjeiden laatimisen tueksi. Suunnitteluvaiheessa kokeilun sovittiin kestävän vuoden 2018 loppuun, mutta lienee mahdollista, että myös kokeilua jatketaan koko sote-uudistukselle annetun lisäajan myötä.

Koska kyseessä on vasta kokeilu, vain osa halukkaista mahtuu asiakkaaksi kokeiltavan palvelun piiriin. Keski-Uudenmaan kokeilussa valinnanvapauden piiriin kuuluu yleislääkäritasoinen lääkärin ja hoitajan vastaanotto ja niihin sisältyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Kokeiluun kuuluu myös kiirevastaanotto. Kokeilun ulkopuolelle jäävät muun muassa erikoissairaanhoito ja sen päivystys, neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Myös kaikki viranomaisen toimivaltaa vaativat päätökset tehdään normaaliin tapaan kunnissa. Mukana olevien kuntien kokeiluun osallistuvat asukkaat voivat valita minkä tahansa mukana olevan palveluntuottajan, niiden määrittämien kokeilupaikkamäärien puitteissa. Suun terveydenhuolto tulee mukaan kokeiluun loppuvuoden aikana, samoin henkilökohtainen budjetointi, jotka kohdettaan kunnissa eri asiakasryhmille.

Kuntayhtymä perustettu

Kun maakuntavalmistelussa päätettiin siirtää aikataulua vuotta pidemmälle, Keski-Uudellamaalla haluttiin jo saada aikaan konkreettista hyvää kuntalaisille ja varmistaa, että alueelle voidaan turvata sellainen palvelurakenne, joka vastaa juuri Keski-Uudenmaan asukkaiden tarpeisiin. Siksi mukana olleet kunnat perustivat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän 21.6.2017 voimaantulleella sopimuksella. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Kuntayhtymä siis vastaa palveluiden johtamisesta ja ohjauksesta, mutta itse palvelutuotanto jää tässä vaiheessa edelleen kuntiin. Toistaiseksi kaikki saavat siis palvelunsa tutulla tavalla omissa kotikunnissaan. Kuntayhtymän ansiosta meillä on mahdollisuus maakuntaa odotellessa kehittää Keski-Uudellamaalla yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Järjestäminen siirtyy aikanaan maakuntaan, mutta alueen väestölle kehittämämme hyvät ja toimivat palveluratkaisut jäävät elämään maakunnassakin.

kuntayhtyma

Teksti:

Tiina Salminen, palvelualuejohtaja, Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut
Jarmo Anttila, johtajalääkäri, Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut
Kuvat: KU-sote kuvapankki

Päivitetty 18.12.2017

Takaisin ylös