Lastenvalvojapalvelut

• isyyden selvittäminen
• lapsen huoltajuus
• lapsen asuminen
• lapsen tapaamisoikeudet
• lapsen elatus

Yhteystiedot 

Fax. (019) 264 5740

Sosiaalitoimisto on avoinna:
ma klo 9 – 12 ja 14.30 – 16.30
ti – pe klo 9 – 12

Vastuuhenkilö:

johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Erja Rainio 040 3145735

Lastenvalvojat:

Vänttinen Laura (Mäntsälä)  040 3145131
Peltonen Jaana   (Pornainen) 040 3145253
Puhelinaika on ma-pe klo 9.00–10.00

Tietosuojasyistä asiakasasioihin ei voida vastata pääsääntöisesti sähköpostitse.

Isyyden selvittäminen

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, lapsen isyys vahvistetaan tunnustamisella. Lastenvalvoja lähettää äidille kutsun isyysselvitykseen väestörekisterin ilmoituksen jälkeen. Isyysselvityksen tekemisen tarkoituksena on lapsen biologisen isyyden varmentaminen. Isyys voidaan tarvittaessa varmistaa veritutkimuksella. Isyyden tunnustaminen hyväksytään vielä maistraatissa.

Lapsen äiti voi halutessaan kieltäytyä isyyden selvittämisestä lastenvalvojan luona kirjallisesti. Äidin vastustuksesta huolimatta mies voi kuitenkin tunnustaa isyytensä. Mikäli isä ei halua tunnustaa isyyttään, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja isän välinen sukulaisuussuhde. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsi saa perintöoikeuden isäänsä ja tämän sukuun sekä oikeuden saada eläkettä ja muita etuuksia, kuten aviolapsi. Lapselle voidaan antaa myös isän sukunimi. Isyyden vahvistamisen jälkeenkin lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä isyyden tunnustamisen yhteydessä yhteishuoltosopimuksen. Jos vanhemmat asuvat erillään, samalla voidaan laatia kirjalliset tapaamis- ja elatussopimukset.

Lapsen huolto, asuminen, tapaamis- ja elatussopimukset

Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeuksista ja elatuksesta (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983).

Eron jälkeen vanhempien on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide asiaan on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Vanhemmat voivat sopia yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa ja saada tältä elatusta. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat elatuskykynsä mukaan. Erotilanteessa pyritään siihen, että lapsen elintaso muuttuu mahdollisimman vähän. Elatustukijärjestelmä turvaa maksukyvyttömän tai vähävaraisen elatusvelvollisen lapselle elatuksen.

Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia löytämään lapsen edun mukaisen ratkaisu. Kun vanhemmat ovat päässeet sopimukseen lasta koskevista asioista, lastenvalvoja vahvistaa sopimukset. Vahvistetut sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia ilman erillistä oikeuden päätöstä. Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia tai tuomioistuimen antamia päätöksiä voidaan lastenvalvojan luona myös muuttaa, mikäli vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, he voivat hakea asiaan ratkaisun käräjäoikeudesta hakemusasiana. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksenteon tueksi selvityksen vanhempien olosuhteista perusturvalautakunnalta.

Ero merkitsee lapselle aina suurta elämänmuutosta. Kun vanhemmat ovat päätyneet eroon, on suositeltavaa, että he yhdessä ottavat asian puheeksi lapsen kanssa. Lapselle on hyvä kertoa, että hän ei ole millään tavoin syyllinen vanhempiensa eroon eikä voi estää sitä. Lapselle voidaan samalla selvittää, missä hän asuu ja miten hän tapaa erilleen muuttavaa vanhempaansa. Lapselle on hyvä kertoa, että erosta huolimatta lapsella on edelleen äiti ja isä, joiden kanssa hän tulee viettämään aikaansa.

 

• 
• 
• Sivukartta
• Palaute