Mitä on kaavoitus

Mitä on kaavoitus?

Maankäyttöä ja rakentamista säädellään kaavoituksella. Kaavoitukseen liittyy paljon monenlaista ja monialaista suunnittelua. Kaavoituksella pyritään säilyttämään olemassa oleva, hyvä nykytilanne. Toisaalta kaavoituksella pyritään edistämään ja ohjaamaan kehitystä tavoiteltuun suuntaan. Luonteenomaista kaavoitukselle on erilaisten näkemysten ja arvojen yhteensovittaminen.

Maankäytön suunnittelua säätelee pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslaki on asettanut maankäytön ja rakentamisen yleisiksi tavoitteiksi hyvän elinympäristön edellytysten luomisen ja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Suomessa maankäytön suunnittelu on järjestetty hierarkkisesti. Ajatuksena on, että ylempitasoinen kaavamuoto ohjaa alemmantasoista eli kaavamuodot eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

Maakunta-, yleis- ja asemakaavat esitetään kaavakartalla. Kaavaan kuuluu olennaisena osana myös kaavamerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset. Nämä muodostavat kaavan oikeusvaikutteisen osan. Asiat, jotka voidaan esittää yksiselitteisesti ja joille halutaan eri osapuolia sitovia velvoitteita tai rajoituksia, esitetään kaavamerkintöjen tai -määräysten avulla.

Kaavaselostuksessa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Selostukseen kirjataan tiedot, jotka perustelevat ja auttavat tulkitsemaan kaavan sisältöä. Kaavaan liittyvät suositukset voidaan esittää kaavakartan yhteydessä tai selostuksessa.

Lue lisää maankäyttö- ja rakennuslaista Ympäristöhallinnon sivuilta…

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka valtioneuvosto hyväksyy. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät ole varsinainen kaavamuoto. Ne ovat kirjallisessa muodossa esitettyjä tavoitteita, jotka voivat koskea asioita, joilla on mm. liikenne- tai energiaverkon kannalta valtakunnallista merkitystä tai merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön.

Tutustu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin…

Maakuntakaava

Maakunnan on valmisteltava osana maakunnan suunnittelua maakuntakaava, jonka maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa. Maakuntavaltuusto koostuu maakunnan kuntien valitsemista valtuustojen jäsenistä.

Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

Kunnan on otettava maakuntakaava huomioon suunnitellessa omaa maankäyttöään. Mäntsälän kunta kuuluu Uudenmaan liittoon.

Käy katsomassa Uudenmaan maakuntakaavaa Uudenmaan liiton sivuilla…

Kuntien yhteinen yleiskaava

Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteinen yleiskaava, jolla sovitetaan yhteen toimintoja ja ohjataan maankäyttöä yleispiirteisesti. Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, kuntayhtymän tai muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan. Yleensä siis yhteinen yleiskaava laaditaan, kun kunnilla on jollakin alueella yhtenevät päämäärät.

Yleiskaava

Kunnat vastaavat alueensa yleis- ja asemakaavoituksesta. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon.

Yleiskaavat voivat näyttää hyvinkin erilaisilta. Niitä voidaan kohteesta riippuen tehdä osa-alueittain, vaiheittain ja eri mittakaavassa. Yleiskaava voi myös koskea vain tiettyä toimintoa, kuten virkistystä.

Yleiskaavassa on kiinnitettävä huomio muun muassa ekologiseen kestävyyteen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiin, asumisen tarpeisiin, palveluiden saatavuuteen, virkistysalueiden riittävyyteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen. Yleiskaavan on pyrittävä vähentämään ympäristöhaittoja ja vaalimaan rakennettua ja luonnonympäristöä.

Asemakaava

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen ja liikenteen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. Rakennettua ja luonnonympäristöä vaalitaan ja kunnioitetaan. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on myös löydyttävä riittävästi puistoja tai muita virkistykseen soveltuvia alueita. Kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Asemakaavalla säädellään ja ohjataan pääasiassa rakentamista. Rakentamisoikeutta syntyy vain kaavoittamalla. Asemakaavalla voidaan säädellä rakentamista hyvinkin tarkasti eikä asemakaava ei saa olla ristiriidassa ylempien kaavamuotojen kanssa.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Asemakaava esitetään siis kartalla, jossa osoitetaan asemakaava-alueen rajat, asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat, alueiden yleiset tai yksityiset käyttötarkoitukset, rakentamisen määrä ja rakennusten sijoitusta koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavan selostuksesta selviävät muun muassa kaavan perustelut.

Tarvittaessa asemakaavaan liitetään myös rakentamistapaohjeet, joiden avulla ohjeistetaan tarkemmin rakentamiseen liittyviä periaatteita. 

 Miten kaavoitus etenee ?

 ALOITE JA VIREILLETULO

Kuka voi tehdä aloitteen?

Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maankäyttötoimi, maankäyttölautakunta tai muu kunnan lautakunta tai viranomainen, kunnanhallitus tai valtuusto. Aloitteen voi tehdä myös maanomistaja, -haltija tai kunnan asukas.

Kunnanvaltuuston hyväksymien maapoliittisten periaatteiden mukaan kunta kaavoittaa ensisijaisesti raakamaana hankkimiaan alueita. Asemakaavamuutoksia voidaan tehdä myös maankäyttösopimuksilla. Lue lisää maapoliittisista periaatteista…

Miten aloite tehdään?

Hakemuksen kaavamuutoksesta voi tehdä lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä.

Mitä kaavan laatiminen maksaa hakijalle?

Jos hanke on pääosin yksityisin edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kaavan laatimisesta ja kuuluttamisesta peritään hakijalta maksu.

Milloin kaavahanke käynnistyy eli tulee vireille?

Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan joko kaavakohtaisesti tai kaavoituskatsauksessa.

Merkittävimmät kaavahankkeet tulevat vireille kaavoituskatsauksella eli niiden vireille tulosta ilmoitetaan kyseisessä katsauksessa. Kaavahanke voi käynnistyä myös hakemuksesta. Päätöksen muutokseen ryhtymisestä tekee kunnanhallitus ympäristölautakunnan esityksestä.

Miten vireille tulosta tiedotetaan?

Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää, että vireille tulosta ilmoitetaan osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä sopivana, asiasta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tällöin kuitenkin ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Yleensä tarvitaan muitakin tiedottamisen tapoja, joita ovat esimerkiksi henkilökohtainen kirje, keskustelu- ja tiedotustilaisuus, lehtiartikkeli tai ilmoituksen julkaiseminen kunnan kotisivulla. Merkitykseltään vähäisessä kaavassa, jossa osallisia on vain muutama, kirjeen lähettämistä voidaan pitää sopivana tapana tiedottaa.

VALMISTELU

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mikä on OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma?

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS tehdään jokaisesta kaavasta. Sen avulla osallisia pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa informoimaan kyseisen kaavan lähtökohdista, vaikutuksista ja osallistumismenettelystä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, mahdolliset vaihtoehdot sekä miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Arvioitaviksi tulevat esimerkiksi yhdyskuntarakenteelliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristövaikutukset. Lisäksi kerrotaan, miten kaavan valmistelu etenee, kuka ja kuinka siihen voi osallistua sekä päätöksentekovaiheet ja aikataulu.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa suunnittelun edetessä.

Ketkä ovat osallisia?

Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja ylipäänsä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi myös ilmoittautua kaavahankkeen kuluessa ottamalla yhteyttä kaavan laatijaan. Kaavasta tiedotetaan osallisille niin, että he voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan?

Jos osallisjoukko on laaja, hanke merkittävä tai sen arvellaan herättävän mielenkiintoa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan paikallispäivälehdissä. Pienemmissä kaavahankkeissa suunnitelma postitetaan tiedossa oleville osallisille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kunnantalolla maankäyttöpalvelujen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Se voi olla esillä myös esimerkiksi kirjastossa. Taloyhtiöissä suunnitelma postitetaan isännöitsijälle.

Mielipiteiden esittäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Osallisille varataan mahdollisuus antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kun erilaiset näkemykset tulevat esiin ajoissa ja niistä voidaan keskustella, vältetään ikävät yllätykset ja viivytykset myöhemmin. Työn alkaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on vielä helppo tarkistaa.

Luonnosvaihe

Miten kaavaluonnos syntyy?

Kaavan laatimisesta vastaa kaavan valmistelija.

Kaavoituskohteesta riippuen suunnitteluratkaisut syntyvät yhteistyössä mm. liikennesuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja -talouden, maisemasuunnittelun, rakennussuojelun sekä ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat myös kunnan eri hallintokunnat ja liikelaitokset sekä valtiolliset ja alueelliset viranomaiset ja laitokset. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi ympäristöjärjestöt, rakennuttajat, maanomistajat, asukkaat ja asukasyhdistykset.

Kaavasuunnittelu tai osa siitä voidaan tehdä myös konsulttityönä tai suunnittelukilpailun kautta.

Tehdyn pohjatyön, selvitysten ja tutkimusten sekä vaihtoehtoisten suunnitelmien tarkastelun, perusteella laaditaan kaavaluonnos. Luonnos laitetaan esille mielipiteiden esittämistä varten ja saadut kommentit otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kaavaluonnoksesta pyydetään myös lausuntoja eri viranomaisilta.

Kaavaluonnoksen lisäksi esille laitetaan muuta valmisteluaineistoa, kuten mahdollisia vaihtoehtotarkasteluja, vaikutusten arviointiselvityksiä, raportteja, selvityksiä sekä ratkaisua havainnollistavia kuvia.

Kaavaluonnos esitellään maankäyttölautakunnalle, joka hyväksyy sen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Merkittävimmät kaavahankkeet esitellään edelleen kunnanhallitukselle, joka vasta päättää kaavan hyväksymisestä jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Miten vuorovaikutus järjestetään?

Kaavahankkeen vuorovaikutusmenettelyt ja yhteistyön muodot esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun esittämällä joko suullinen tai kirjallinen mielipide luonnoksesta. Usein järjestetään keskustelu- ja tiedotustilaisuus, jossa on mahdollisuus mielipiteiden ja ideoiden esittämiseen. Kaavoittajan kanssa voi sopia myös henkilökohtaisen tapaamisen tai olla häneen yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse.

Kaava-aineistoon voi tutustua kunnantalolla. Lisäksi aineisto voi olla esillä esimerkiksi kirjastossa. Kaavaluonnokseen voi tutustua myös maankäyttöpalveluiden Verkkosivuilla.

Kaavan valmistelun aikana neuvotellaan myös muiden hallintokuntien ja eri asiantuntijatahojen kanssa.

Kaikki valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset mielipiteet käsitellään, saatetaan lautakunnan tietoon ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuissa.

Miten kaavan kaavaluonnoksesta tiedotetaan?

Kaavaluonnoksesta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikallislehdessä. Kaava on nähtävänä kunnantalolla Maankäyttöpalvelujen ilmoitustaululla.

Kaavaluonnos tulee nähtäville myös Maankäyttöpalveluiden Verkkosivuille, mikä täydentää - ei korvaa - edellä mainittua MRA 30 §:n mukaista nähtävilläoloa.

Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta

Osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta määräajassa joko kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Ehdotusvaihe

Mikä on kaavaehdotus ja mitä asiakirjoja se sisältää?

Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan luonnoksesta saadut mielipiteet.

Kaavaehdotuksen asiakirjoja ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus. Kaavaselostuksessa kerrotaan, miten kaavaprosessi eteni, miten kaavasta aiheutuvia erilaisia vaikutuksia arvioitiin sekä millainen kaava syntyi.

Kaavaehdotuksen käsittely

Ehdotus ja valmisteluun liittyvät asiakirjat ja valmistelun aikana esitetyt mielipiteet esitellään maankäyttölautakunnalle, joka esittää kunnanhallitukselle joko ehdotuksen hyväksymistä tai palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus voidaan hyväksyä esitellyssä muodossa tai muutettuna. Kunnanhallituksen puoltavan päätöksen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi (vähäiset kaavat 14 vrk).

Maankäyttölautakunnan ja kunnanhallituksen työskentelyä voi seurata verkkosivuilla.
Maankäyttölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat
Kunnanhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat

Miten ehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville tiedotetaan?

Kuulutus kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen julkaistaan paikallislehdessä ja kunnan virallisella ilmoitustaululla.

Kaavaehdotus on nähtävänä kunnantalolla (30 / 14 vrk). Kaavaehdotukseen voi tutustua myös Maankäyttöpalvelujen verkkosivuilla. Kaavakartan näyttäminen verkkosivuilla ei kuitenkaan korvaa MRA 27 §:n mukaista nähtävilläoloa vaan täydentää sitä.

Muistutuksen tekeminen

Muistutuksen tekeminen kaavaehdotuksesta on mahdollista nähtävilläolon aikana (30 tai 14 päivää). Muistutukset osoitetaan kirjallisina kunnanhallitukselle ja toimitetaan annettuun määräaikaan mennessä kunnanvirastoon.

Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaavaehdotuksen viimeistely

Kunta pyytää kaavaehdotuksesta lain edellyttämät ja muut tarvittavat asiantuntijalausunnot.

Jos muistutuksia ei ole jätetty eikä lausunnoissa ole huomautuksia, etenee kaavaehdotus kunnanhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.

Jos muistutuksia tai huomautuksia on jätetty, kaavan valmistelija laatii lausuntoihin ja muistutuksiin vastaukset ja muuttaa ehdotusta tarpeen mukaan. Tämän jälkeen maankäyttölautakunta käsittelee kaavaehdotuksen uudestaan. Jos tehdyt muutokset ovat oleellisia, ehdotus asetetaan uudelleen julkisesti nähtäville.

HYVÄKSYMINEN JA VOIMAANTULO

Kuka hyväksyy kaavan?

Kunnanvaltuusto hyväksyy kaikki kaavat sekä kaavamuutokset.
Kunnanvaltuuston työskentelyä voi seurata Verkkosivuilla.
Kunnanvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat

Kuinka kaavan hyväksymisestä tiedotetaan?

Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä. Kuulutukset ovat nähtävillä myös kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla sekä maankäyttöpalvelujen verkkosivuilla.

Päätöksestä ilmoitetaan aina Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä niille viranomaisille, kuntalaisille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa julkisesti nähtävillä.

Rakennuskielto on voimassa alueella, kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

 

 

 

• 
• 
• Sivukartta
• Palaute