Lastenvalvojapalvelut

• isyyden selvittäminen
• lapsen huoltajuus
• lapsen asuminen
• lapsen tapaamisoikeudet
• lapsen elatus

Yhteystiedot 

Sosiaalitoimiston
käyntiosoite: Karhukuja 1, Etevan talo 2 krs

Lastenvalvoja

Sanna Töyrylä 040 314 5131
Puhelinaika on ma-to klo 9.00–10.00
Muina aikoina voi jättää soittopyynnön puhelinvastaajaan, kunnan vaihteen kautta, tekstiviestinä tai sähköpostilla

Tietosuojasyistä asiakasasioihin ei voida vastata pääsääntöisesti sähköpostitse.

Lasten sopimusasiakirjoja (elatus, huolto, asuminen, tapaaminen) tulee pyytää kirjallisesti suoraan arkistosta tietopyyntölomakkeella.

Isyyden selvittäminen

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen isyys vahvistetaan tunnustamisella. Uuden isyyslain myötä isyys on mahdollista tunnustaa myös äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää. Tällöin erillistä, lapsen syntymän jälkeistä asiointia kunnan lastenvalvojan luona ei tarvita. Etukäteen äitiysneuvolassa tunnustettu isyys siirtyy maistraatin vahvistettavaksi 30 päivää lapsen syntymän jälkeen. Isyyden tunnustamisen voi ennen tämän ajan umpeutumista perua ilmoittamalla siitä kirjallisesti kunnan lastenvalvojalle. 
 
Isyyslain muutoksen myötä poistuu äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä. Mikäli mies epäilee olevansa syntyneen lapsen isä, on hänellä oikeus laittaa isyyden selvittäminen vireille ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Lapsen biologisen isyyden selvittämiseksi on mahdollista tehdä veritutkimus.
 
Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja isän välinen sukulaisuussuhde. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsi saa perintöoikeuden isäänsä ja tämän sukuun, sekä oikeuden saada eläkettä ja muita etuuksia, kuten aviolapsi. Lapselle voidaan antaa myös isän sukunimi.
 
Isyyden vahvistamisen jälkeenkin lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä isyyden tunnustamisen yhteydessä yhteishuoltosopimuksen, mikä voidaan tehdä joko äitiysneuvolassa tai lastenvalvojalla. Huoltaja päättää lasta koskevista asioista kuten nimestä, kielestä, uskontokunnasta, koulusta, passin hakemisesta tai pankkitilin avaamisesta. Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä näistä asioista. Lain mukaan viranomainen saa ilmoittaa lasta koskevia tietoja vain huoltajalle. Yhteishuoltajuus on Suomen yleisin huoltomuoto.
 

Lapsen huolto, asuminen, tapaamis- ja elatussopimukset

Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeuksista ja elatuksesta (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983).

Eron jälkeen vanhempien on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide asiaan on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Vanhemmat voivat sopia yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa ja saada tältä elatusta. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat elatuskykynsä mukaan. Erotilanteessa pyritään siihen, että lapsen elintaso muuttuu mahdollisimman vähän. Elatustukijärjestelmä turvaa maksukyvyttömän tai vähävaraisen elatusvelvollisen lapselle elatuksen. (Laki lapsen elatuksesta 704/1975)

Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia löytämään lapsen edun mukaisen ratkaisu. Kun vanhemmat ovat päässeet sopimukseen lasta koskevista asioista, lastenvalvoja vahvistaa sopimukset. Vahvistetut sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia ilman erillistä oikeuden päätöstä. Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia tai tuomioistuimen antamia päätöksiä voidaan lastenvalvojan luona myös muuttaa, mikäli vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, he voivat hakea asiaan ratkaisun käräjäoikeudesta hakemusasiana. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksenteon tueksi selvityksen vanhempien olosuhteista perusturvalautakunnalta.

Ero merkitsee lapselle aina suurta elämänmuutosta. Kun vanhemmat ovat päätyneet eroon, on suositeltavaa, että he yhdessä ottavat asian puheeksi lapsen kanssa. Lapselle on hyvä kertoa, että hän ei ole millään tavoin syyllinen vanhempiensa eroon eikä voi estää sitä. Lapselle voidaan samalla selvittää, missä hän asuu ja miten hän tapaa erilleen muuttavaa vanhempaansa. Lapselle on hyvä kertoa, että erosta huolimatta lapsella on edelleen äiti ja isä, joiden kanssa hän tulee viettämään aikaansa.

 

Takaisin ylös