2 Luku Jätevesien haittavaikutusten ehkäiseminen

2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN

Kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määrätä yleiseen viemäriin liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Määräyksillä voidaan puuttua myös sellaisiin erityistilanteisiin, joissa jätevesi tulee ennen yleiseen viemäriin johtamista käsitellä taikka johtamista viemäriin, maaperään tai pintavesiin rajoittaa tai kieltää.

6§ Asuinkiinteistöjen jätevesien käsittely vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella

Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103§:ssä sekä ympäristöministeriön ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.
Yleiseen viemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevedenkäsittelyjärjestelmään liittymättömistä rakennuksista, joissa syntyy jätevettä, on kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan aina rakennusluvan hakemisen yhteydessä esitettävä jäteveden johtamissuunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Jäteveden johtamissuunnitelma tulee tehdä ja hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella myös, kun rakennetaan vesikäymälä, muutetaan olennaisesti jätevedenkäsittelyjärjestelmää tai kun jätevedenmäärä tai laatu olennaisesti muuttuu.
Jäteveden imeytysjärjestelmää suunnitellessa tulee kiinteistön haltijan varmistua asianmukaisen maaperäselvityksen ja pohjaveden korkeusmittauksen avulla siitä, että maaperä on laadultaan imeytykseen sopiva. Tehdyt selvitykset tulee liittää jätevedenjohtamissuunnitelmaan.

7§ Asuinkiinteistöjen kiinteistökohtaiset jätevesienpuhdistusmenetelmät

Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella ja mikäli kiinteistön jätevesiä ei voi johtaa viemärillä keskitettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee jätevedet kiinteistöllä puhdistaa asianmukaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Mikäli kiinteistöllä on vesikäymälä, tulee viemäröinti rakennuksen sisällä aina toteuttaa kaksoisviemäröintinä, jotta vesikäymälän jätevedet voidaan tarvittaessa johtaa erilleen muista jätevesistä.
Ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön jätevedet tulee käsitellä vähintään kolmiosaisella saostuskaivolla ja maasuodattimella tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostuskaivo olla kaksiosinen. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa ojaan tai imeyttää maahan.
Vapaa-ajanrakennusten jätevesienkäsittely määräytyy varustelutason mukaisesti. Jos vapaa-ajanasunnon varustelutaso vastaa normaalin asuinrakennuksen tasoa on jätevedenkäsittelyssä noudatettava vakituisille asunnoille annettuja määräyksiä. Vähimmäisvaatimustaso vapaa-ajan rakennusten ja talousrakennusten muille kuin vesikäymälän jätevesille on yksiosainen saostuskaivo ja maaperäimeytys. Erillisestä saunarakennuksesta tulevat määrältään vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tulee noudattaa seuraavia tontin olosuhteista ja wc-jätevesien sisällyttämisestä muiden jätevesien joukkoon riippuvia vähimmäissuojaetäisyyksiä:

Kohde                                                                          Vähimmäisetäisyys (m)
Talousvesikaivo
        - huonosti läpäisevä maaperä                             20 - 40
        - hyvin läpäisevä maaperä                                   30 - 50
Vesistö                                                                             20 - 30
Tie, tontin raja tai oja                                                     5 - 10
Suojakerros pohjaveden yläpuolella                              
        - maasuodatuksessa                                             0,25 - 0,5 
        - imeytyksessä                                                        1,00 - 2,00

8§ Jätevesien johtaminen pohjavesi- ja ranta-alueilla

Jäteveden puhdistuslaitteistot tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden (HW50) aikana puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön.
Jätevesien imeytysputkistot tulee sijoittaa 1,5 metriä vuotuisen keskivedenpinnan yläpuolelle.
Pohjavesialueilla, joilla ei ole yleistä viemäriä, jätevedet on johdettava
jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai käymäläjätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja muut vedet johdettava saostuskaivon kautta soveltuvaan puhdistusjärjestelmään. Jätevesien imeyttäminen maaperään on pohjavesialueella kielletty.

Ranta-alueella käymäläratkaisuna on pääsääntöisesti kuivakäymälä. Perustellusta syystä ranta-alueille voidaan antaa lupa vesikäymälälle, jos käymäläjätevedet kerätään umpisäiliöön. Harmaat jätevedet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu suoraa kuormitusta vesistöön.

9§ Jäteveden käsittelyjärjestelmien huolto ja kunnossapito

Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia.
Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Saostuskaivot, umpisäilöt ja muuta vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan.
Kiinteistön haltijan tulee säilyttää tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10§ Yritysten ja teollisuuden jätevedet

Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristölupaa, tulee niiden osalta noudattaa edellä olevan lisäksi näitä määräyksiä.
Öljyjä polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotuslaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Hiekan-, öljyn-, ja rasvanerotuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Tyhjennetty liete tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.
Tositteet erotuslaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja niitä koskevat tiedot on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle ja viemärilaitokselle.

11§ Viemäriin johdettavaa jätevettä koskevat määräykset

Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä.
Jätemyllyn asettaminen viemäriverkostoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.
Viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 3§:n liitteessä 1 ja liitteessä 2 mainittuja aineita ilman ympäristölupaa.

12§ Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kun liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä ranta-alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön.
Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetuilla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen viemäriin tai muuhun erikseen hyväksyttyyn käsittelyyn.
Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta yleiseen viemäriin tai muuhun erikseen hyväksyttyyn käsittelyyn.

 

Takaisin ylös