Toimenpidelupa

Toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely

Kaikkeen rakentamiseen ei tarvita rakennuslupaa, vaan toimenpidelupa tai ilmoitus riittää. Toimenpidelupa tai ilmoitus tarvitaan myös sellaisiin rakennelmiin, joita ei pidetä rakennuksina, mutta toimenpiteellä on vaikutusta esimerkiksi kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa voidaan vaatia myös rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen.

Hankkeiden toimenpideluvanvaraisuus perustuu MRL 126.1 §:iin tai luvanvaraisuus on määritelty MRA 62 §:ssä.

MRA 63 §:ssä on säädetty luvanvaraisuuden helpotuksista ja ilmoitusmenettelystä: Kunta voi rakennusjärjestyksessään määrätä mm. mihin toimenpiteisiin sovelletaan ilmoitusmenettelyä.

Kunnan rakennusjärjestyksen kohdassa 2 on määritelty rakennusluvan-, toimenpideluvan- ja ilmoituksenvaraiset hankkeet.  Rakennusjärjestys

Toimenpidelupahakemuksen ja ilmoituslomakkeen löydät  täältä.

Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa naapurin suostumus/kuuleminen.

Rakentaminen tai muu toimenpide tulee tehdä asemakaavan salliman rakennusoikeuden ja muiden kaavamääräysten tai rakentamistapaohjeiden mukaisesti.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai hallintosäännössä määrätty viranhaltija voi edellyttää ilmoituksen sijasta rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen. (MRL 129 § 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen ole 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta muuta edellyttänyt.

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.


Maalämpö

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää 1.5.2011 lähtien rakennusvalvonnan lupaa sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Uudiskohteen ollessa kyseessä maalämmön käyttöä koskeva lupa sisältyy uudiskohteen rakennuslupaan.
Pohjavesialueella rakentamiselle saatetaan asettaa rajoituksia. Esimerkiksi lämpökeruuputkistona tulee pohjavesialueilla käyttää 10 bar putkea ja kumisia reikien suojahattuja, joilla estetään epäpuhtauksien pääsy lämpökaivoon.
Vedenottamon suoja-alueilla ja läheisyydessä ei maalämpöä voida ottaa käyttöön.
Lämpökaivoa suunnittelevan kannattaa tutustua julkaisuun "Lämpökaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa", joka löytyy alla olevan linkin kautta.
Lämpökaivo, maalämmön hyödyntäminen pientaloissa

Maalämmön keruujärjestelmät

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö.
Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto lämmönlähteeksi. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 - 2000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia. Keruuputkiston alueeksi ei myöskään sovellu alue joita talvella aurataan.
Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta tulee lisäksi tehdä Uudenmaan ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY antaa lausunnon, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston lupaa.

Lämpökaivon rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat asiat:

• lämpökaivon etäisyyden on oltava vähintään 10 m tontin rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä naapurin kirjallisella suostumuksella
• porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, vaaditaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista
• on selvitettävä, onko kyseessä pohjavesi- tai muu erityisalue
• on selvitettävä keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumus sekä määrä
• on selvitettävä sijaitseeko maan alla mahdollisesti johtoja, luolia tai teknisiä järjestelmiä (hankkeeseen ryhtyvän velvollisuus).

Asian käsittely rakennusvalvonnassa

Lupaa haettaessa tarvittavat asiakirjat

• hakemuslomake (1 kpl)
                  o hakemuksessa oltava nimetty maalämmön suunnittelija, jolla on oltava riittävä kokemus ja koulutus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta
• selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta sekä määrästä
• asemapiirustukseen naapurin suostumus, mikäli lämpökaivon etäisyys on alle 10 m tontin rajasta
• asemapiirustus (2 kpl), johon porareiän etäisyys on merkitty tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
• karttaote
• omistusoikeusselvitys
• mahdolliset muut toimenpidelupaan liittyvät asiakirjat kuten valtakirja ja pöytäkirjanote

Hyväksytyn lupapäätöksen jälkeinen toiminta

Lupapäätöksessä edellytetään erityisen työnjohtajan hyväksyttämistä rakennusvalvonnassa. Työnjohtajan tehtävänä on valvoa työn oikeaoppista suorittamista. Työnjohtaja voi esimerkiksi olla hankkeen suunnittelija tai poraustyön suorittavan urakoitsijan edustaja.
Lupapäätöksessä voidaan asettaa ehtoja, jotka tulee huomioida työn aikana.

Työn valmistumisen jälkeinen toiminta

Mittausosastolta tilataan sijaintikatselmus, jossa varmennetaan porareiän sijainti.
Työnjohtaja tilaa loppukatselmuksen, jossa todetaan, että työ on suoritettu myönnetyn toimenpideluvan suunnitelmien ja ehtojen mukaisesti.

Loppukatselmuksessa työnjohtaja luovuttaa tarkastusasiakirjan/porausraportin rakennusvalvonnan arkistoon toimitettavaksi.

Ympäristönsuojelu ja turvallisuus

Vaihdettaessa lämmönsiirtoaine, on vanhaa lämmönsiirtoainetta käsiteltävä ongelmajätteenä.
Poistettaessa öljysäiliö, tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet sekä ympäristönsuojelumääräykset (säiliö tulee tyhjentää, puhdistaa ja poistaa paikalta sekä varmistaa maaperän puhtaus).

Takaisin ylös